Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2019 kokoaa yhteen biotalouden keskeisimmät tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta. Verkossa julkaistava vuosikirja ilmestyy nyt viidettä kertaa.

Vuosikirjassa on tilastotietoja muun muassa maatalouden rakenteesta ja tuotannosta, metsätaloudesta ja metsien suojelusta sekä kalastuksesta, vesiviljelystä ja metsästyksestä. Julkaisu sisältää tietoja myös näiden toimialojen hinnoista, kannattavuudesta ja ulkomaankaupasta.

– Eri aihealueiden tilastojen lisäksi kirjassa on mukana koko biotaloutta ja kansainvälisiä tietolähteitä koskevaa tietoa. Kirja keskittyy tuoreimpaan tilastovuoteen 2018, mutta julkaisussa on aikasarjoja pisimmillään yli sadan vuoden ajalta, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Vuosikirjan sisällöstä on suorat linkitykset Luken stat.luke.fi -tilastoverkkopalveluun ja tilastotietokantaan. Linkkien kautta lukija pääsee tarkastelemaan tilastosivujen kaikkia tietoja sekä kuvioiden taustalla olevaa, jatkuvasti päivittyvää numerodataa.

Vuosikirja on verkossa vapaasti saatavilla. Julkaisu ilmestyy myös englanniksi keväällä 2020. Kirjasta voi halutessaan tilata maksullisen painetun version Luken verkkokaupasta, minne julkaisu tulee tammikuussa.

Poimintoja julkaisusta

Maatalous

• Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä kaikkiaan 47 600 vuonna 2018 eli noin 900 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna

• Suomen viljasato oli kuivan kesän vuoksi pienin 26 vuoteen, eli yhteensä vain 2,7 miljardia kiloa.

• Maitoa tuotettiin lähes saman verran kuin edellisenä vuonna, 2300 miljoona litraa, mutta maidontuottajien lukumäärä väheni kahdeksan prosenttia

 Metsäsektori

• Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli vuonna 2018 reilut 13 miljardia euroa eli 21 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.

• Metsäsektorin suhdannehuippu ja metsäteollisuuden kapasiteetin suureneminen kasvattivat teollisuuspuun hakkuut suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin, 69 miljoonaan kuutiometriin.

• Vuoden 2019 alussa metsä- ja kitumaasta oli suojeltu lakisääteisesti tai talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteina yhteensä 2,9 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia.
  

Kalatalous- ja metsästys

• Mereltä ja sisävesiltä pyydystettiin 175 miljoonaa kiloa kalaa, mistä 80 prosenttia oli kaupallisten kalastajien mereltä pyytämää silakkaa ja kilohailia. Niiden jälkeen suurin saalis saatiin ahvenesta, hauesta, kuhasta ja muikusta.

• Suomalainen söi kalaa keskimäärin 13 kiloa. Norjalaista lohta kulutettiin eniten, noin 3,5 kiloa henkeä kohden ja toiseksi eniten kirjolohta, noin 2 kiloa henkeä kohden.

• Noin 1,5 miljoonaa suomalaista harrasti vapaa-ajankalastusta ja reilut 200 000 metsästystä.

Biotalous

• Metsäsektorin osuus oli 39 prosenttia ja elintarvikesektorin 22 prosenttia Suomen koko biotalouden tuotoksesta vuonna 2018.

Lisätietoja

Jukka Torvelainen, yliaktuaari, metsätilastot, puh. 029 532 5127

Pia Outa-Pulkkinen, yliaktuaari, maataloustilastot, puh. 029 532 6709

Pirkko Söderkultalahti , yliaktuaari, kalatalous- ja metsästystilastot, puh. 029 532 7246

sähköpostit: etunimi.sukunimi@luke.fi

Julkaisu:

Ruoka- ja luonnovaratilastojen e-vuosikirja 2019

Muualla verkossa

• Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2019

• Tilastot

• Tilastotietokanta

• Luken verkkokauppa

Joulupöytään katetaan joka vuosi monta perinneruokaa. Lanttulaatikko, joulukinkku, graavilohi ja rosolli ovat kaikki ruokia, joita harva kaipaa kesällä, mutta jouluna niitä on pakko saada! Yksi kenties erityisimmistä jouluun liitetyistä perinneruoista on lipeäkala. Sitä syödään lähes ainoastaan Pohjoismaissa.

Suomessa myytävä lipeäkalan raaka-aine on lähes aina kuivattua molvaa. Moni voi luulla lipeäkalan olevan aina turskaa, ja vuosikymmeniä sitten se usein olikin. Nykyään käytössä on kuitenkin turskan sukulainen molva, jonka maku on hyvin samanlainen.

Jos joulupöydästä haluaa haalia lautaselleen hieman kevyempiä herkkuja, on juuri lipeäkala oiva valinta. Täyteläisestä maustaan huolimatta siinä on Fineli-tietokannan mukaan todella vähän rasvaa: vain 0,8 grammaa 100 grammaa kohden! Hiilihydraatteja se ei sisällä lainkaan, proteiinia puolestaan 19,3 grammaa 100 grammaa kohden. Lipeäkala on siis oikea karppaajan unelmaruoka.

Perinteisesti lipeäkala tarjoillaan valkokastikkeen kanssa, ja mausteeksi laitetaan vain vastarouhittua pippuria. Se on kuitenkin mainettaan monipuolisempi raaka-aine, ja sopii valmistettavaksi useilla eri tavoilla. Tässä kaksi hieman perinteistä poikkeavaa lipeäkalareseptiä – näillä luot helposti vaihtelua joulupöytään.

Oliivi-tuorejuustogratinoitua lipeäkalaa ja tomaatti-äyriäiskastiketta

4 annosta

0,8kg lipeäkalaa
1,5 tl suolaa

Kastike:

1 kpl valkosipulinkynttä
2 kpl tomaatteja
puolikas pieni fenkoli
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyreetä
ripaus sahramia
6 dl vettä
1,5 rkl hummerifondia
1 rkl voita
½ dl kermaa
2 tl vaaleaa kastikesuurustetta

Kuorrutus:

½ prk (100 g) tuorejuustoa, maustamatonta
½ dl mustia, kivettömiä oliiveja
puolikas valkosipulinkynsi

Leikkaa lipeäkala neljään annospalaan ja kypsennä lipeäkala pakkauksen ohjeen mukaan. Kaada/valuta kypsennetyistä kaloista neste pois.

Kuori ja pilko valkosipuli, lohko tomaatti ja fenkoli.

Kuullota valkosipuli, tomaatti ja fenkoli oliiviöljyssä. Lisää tomaattipyree, sahrami ja sekoita. Lisää lopuksi vesi ja hummerifondi. Anna liemen kiehua kokoon noin 1/3.

Siivilöi liemi, lisää voi, ripottele kastisuuruste ja keitä hiljalleen muutama minuutti.

Pilko oliivi, valkosipuli pieneksi ja sekoita tuorejuuston joukkoon.

Levitä tasaisesti oliivi-tuorejuustoa kalapalojen päälle ja gratinoi uunissa 220 asteessa noin 5-8 minuuttia, kunnes pinta saa väriä.

Kuumenna tomaatti-äyriäiskastike ja lisää kerma sekä tarkista maku.

Nosta gratinoidut kalapalat lautasille ja annostele kastike niiden ympärille.

Tarjoa lipeäkala-annoksen kanssa keitettyjä perunoita.

Lipeäkala-punajuurisalaatti juustokastikkeella

4 annosta

0,8 kg   lipeäkalaa
1 tl        suolaa

Uunipunajuuret:

4 kpl   keskikokoista punajuurta
3 rkl    oliiviöljyä
1 tl      timjamia, kuivattuna
1 tl      sokeria
0,5 tl   suolaa

Kastike:

½prk (100 g) créme fraîchea
½ prk (75 g) salaattijuustoa, kuutioina
mustapippuria myllystä

Salaatti:

1 kerä amerikansalaattia
1 ruukkurucolaa tai muuta kirpeää salaattia

Kypsennä lipeäkala pakkauksen ohjeen mukaan.

Kuori punajuuret ja leikkaa ne pitkittäin venelohkoiksi. Laita lohkot uuninkestävään vuokaan, pyörittele joukkoon öljy ja mausteet.

Kypsennä punajuuret samassa uunissa, samaan aikaan lipeäkalan kanssa 170 asteessa noin 30 minuuttia.

Murusta salaattijuustokuutiot créme fraîchen joukkoon ja mausta kastike pippurilla.

Revi salaatit lautasen tai vadin pohjalle.

Asettele lämpimät punajuurilohkot salaattipedin päälle, ripottele niiden päälle valutettu ja paloiteltu lipeäkala.

Tarjoa kastike erikseen tai laita se suoraan salaatin päälle.

Lisää reseptejä löydät osoitteesta http://www.lutfisk.nu/

EU:n kalastuksesta vastaavat ministerit saavuttivat varhain keskiviikkoaamuna sovun Atlantin kalastuskiintiöistä ja Itämeren kalastuksen tukipaketista.  

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysselissä 16.-18. joulukuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla. Ministerit pääsivät Suomen puheenjohtajakauden viimeisessä neuvoston kokouksessa poliittiseen yhteisymmärrykseen Atlantin ja Pohjanmeren kalastuskiintiöistä vuodeksi 2020. Lisäksi ministerit saavuttivat Neuvoston yleisnäkemyksen tukitoimista, joilla sopeutetaan Itämeren itäisen ja läntisen turskan sekä läntisen silakan kalastuslaivastoa rajuihin kiintiöleikkauksiin.

Kiintiöpäätöksen perustana ovat yhteisen kalastuspolitiikan keskeiset tavoitteet, joilla varmistetaan kalakantojen kestävä hyödyntäminen. Erityisesti turskakannat ovat heikossa kunnossa. Tästä johtuen useita kalastuskiintiöitä täytyi pienentää tuntuvasti.

Tämän lisäksi sovittiin pyydysten valikoivuutta parantavista ehdoista tietyillä alueilla, jotta kestävällä tasolla olevien muiden kalalajien kalastus voisi jatkua. 

Puheenjohtajamaana Suomi rakensi komission antaman asetusehdotuksen pohjalta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ratkaisun yhdessä jäsenvaltioiden ja komission kanssa. ”Suomen lähtökohta puheenjohtajana oli varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan edellyttämä kalakantojen kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen saavuttaminen sekä se, että päätöksenteko perustuu tieteelliseen neuvoon”, ministeri Jari Leppä kertoo.

Neuvosto saavutti myös yleisnäkemyksen Itämeren turskakantoihin ja läntiseen silakkakantaan liittyvistä kalastuksen tukitoimista. Yleisnäkemys on jatkoa lokakuun maatalous- ja kalastusneuvostossa jäsenvaltioiden ja komission antamalle julistukselle turskankalastuksen ja läntisen silakan kalastuksen kriisin hallitsemisesta. Itämeren tukipaketin tarkoituksena on mahdollistaa erityisesti kalastusalusten romutuksen tukeminen kalastuskiintiöiden pienentyessä huomattavasti. 

Neuvoston yksimielisellä päätöksellä hyväksyttiin myös asetus Välimeren ja Mustan meren kalastusmahdollisuuksista 2020.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Kalatalousneuvos Risto Lampinen p. 0295 162458, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Erityisavustaja Teppo Säkkinen p. 0505162868, sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Tidigt på onsdag morgon nådde EU:s fiskeministrar en överenskommelse om fiskekvoterna för Atlanten och ett stödpaket för Östersjöfisket.  

Den 16–18 december samlades rådet för jordbruk och fiske i Bryssel under ledning av jord- och skogsbruksminister Jari Leppä. Ministrarna nådde en politisk överenskommelse om fiskekvoter för Atlanten och Nordsjön 2020. Vid det sista mötet i rådet för jordbruk och fiske under Finlands ordförandeskap nådde ministrarna också rådets allmänna riktlinje om stödåtgärder, som ska anpassa fiskeflottan för det östliga och det västliga torskfisket och det västliga strömmingsfisket i Östersjön till de kraftiga kvotnedskärningarna.

Vid det sista mötet i rådet för jordbruk och fiske under Finlands ordförandeskap nådde EU en politisk överenskommelse om fiskekvoterna för Atlanten 2020. Kvotbeslutet bygger på de centrala målen för den gemensamma fiskeripolitiken. Målen säkrar att fiskebestånden nyttjas på ett hållbart sätt. I synnerhet torskbeståndens tillstånd är dåligt. Till följd av detta var det nödvändigt att avsevärt minska flera fiskekvoter.

Dessutom kom man överens om villkor som förbättrar selektiviteten hos redskap i vissa områden, så att det fiske av andra fiskarter som är på en hållbar nivå kan fortsätta. 

Utifrån kommissionens förslag till förordning tog Finland tillsammans med medlemsländerna och kommissionen fram en ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbar lösning. Finlands utgångspunkt som rådsordförande var att se till att målet om maximalt hållbart uttag av fiskbestånden enligt den gemensamma fiskeripolitiken uppnås och att besluten baserar sig på vetenskapliga råd”, säger minister Jari Leppä.

Rådet nådde också en allmän riktlinje om de stödåtgärder som gäller Östersjöns torskbestånd och västliga strömmingsbestånd. Den allmänna riktlinjen är en fortsättning på den deklaration som medlemsländerna och kommissionen gav om hanteringen av krisen inom torskfisket och det västliga strömmingsfisket i Östersjön vid rådets möte i oktober. Syftet med stödpaketet för Östersjön är att göra det möjligt att stödja i synnerhet skrotning av fiskefartyg i och med att fiskekvoterna minskar betydligt. 

Rådet antog också enhälligt en förordning om fiskemöjligheter i Medelhavet och Svarta havet 2020.

Mer information:

Risto Lampinen, fiskeriråd, tfn 0295 162 458, e-post: fornamn.efternamn@mmm.fi

Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868, e-post: fornamn.efternamn@mmm.fi

Kun joulu on vain kerran vuodessa, kinkun paistoon ei synny sellaista rutiinia kuin muuhun ruuanlaittoon. Vaikeaa paisto ei ole ja kaikki onnistuvat, kun mielessä on nämä: täysin sulanut kinkku, toimiva paistomittari ja matala lämpö.

• Ota pakastekinkku ajoissa sulamaan. Tuoresuolattu kinkku kannattaa nostaa huoneenlämpöön pari tuntia ennen paistoa. Kinkun sopiva sisälämpötila on noin + 10 astetta ennen uuniin laittoa.
• Käytä paistomittaria. Työnnä paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan. Yritä olla osumatta luuhun, sillä luu johtaa lämpöä eri lailla kuin lihas eikä mittaus ole silloin luotettava.
• Lämmitä uuni 100 - 120 asteeseen. Nosta kinkku paistopussissa tai ilman ritilälle ja laita uuniin niin, että mittari on helppo lukea. Laita uunipelti alle.  Paista kinkkua noin 1-1,5 tuntia per kilo. Luota silti paistomittariin, ei aikaan. Varmista mittarin toimivuus hyvissä ajoin ennen paistoa.
• Kinkku on mehevän kypsä, kun mittari näyttää 75 astetta. Jos haluat mureampaa ja kuivempaa kinkkua, paista kunnes mittari on 80 asteessa. Jos kinkussa on verkko, ota se pois vasta, kun kinkku on vähän jäähtynyt.
• Ota paistoliemi talteen ja hyödynnä kastikkeessa tai muussa ruuanlaitossa myöhemmin. Jos et käytä lientä, kaada se pahvitölkkiin, jäähdytä ja teippaa kiinni. Rasvaisen liemen voi kierrättää uusiutuvaksi dieseliksi, kun vie purkin Kinkkutemppu-logolla varustettuun kierrätysastiaan. Keräyspaikkakunnat ja -pisteet löytävät osoitteesta www.kinkkutemppu.com. Jos paikkakunnallasi ei ole keräyspistettä, jäähtynyt liemi kuuluu bio- tai sekajätteeseen, ei viemäriin.

Herkullista joulua!

Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19. joulukuuta elintarvikelain muutoksen. Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta.

Laki vastaa uutta Euroopan unionin valvonta-asetusta, jota alettiin pääosin soveltaa joulukuussa 2019.

Eläinperäisten elintarvikkeiden erillinen ensisaapumispaikkavalvonta on jatkossa osa riskiperusteista elintarvikevalvontaa. Omavalvonnan vaatimukset ja elintarvikehygieeniseen osaamiseen liittyvät käytänteet helpottuvat. Laissa säädetään myös uusista valvontaan liittyvistä työkaluista, joilla helpotetaan viranomaisten valvontatyötä ja parannetaan kuluttajansuojaa. Ruokaviraston vastuulle tulevat vientiin liittyvät tehtävät helpottavat elintarvikevientiä.

Uuteen elintarvikelakiin on lisätty toimijan luotettavuutta koskeva säännös, jolla pyritään ehkäisemään harmaata taloutta ja parantamaan kuluttajansuojaa. Elintarvikelain uudistamisen yhteydessä harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia on muutettu vastaavasti.

Torjunta-ainejäämien enimmäismäärien asettamista edeltävä riskinarviointitehtävä siirtyy uuden lain voimaan tullessa Ruokavirastosta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Muutos on tehty vastaavasti myös kasvinsuojeluaineista annettuun lakiin.

Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2020.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Hannu Miettinen, hannu.miettinen(at)mmm.fi, p. 040 158 9401

lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, anne.haikonen(at)mmm.fi, p. 050 369 7618

Tiedote 7.10.2019: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elintarvikelain-muutos-eduskuntaan

Riisipuuro kuuluu jouluun. Herkuttele tänä jouluna täyteläisellä riisipuurolla, joka haudutetaan näppärästi vesihaudekattilassa. Vältät puuron pohjaan palamisen ja lieden vahtivuoron, kun nappaat tämän ihanan reseptin talteen. 

Pehmeää makua kaurasta

Kotimaisesta kaurasta valmistettu, täyteläinen Aito Kaurajuoma Barista tuo perinteiseen riisipuuroon pehmeää makua. Maidottomaan ja gluteenittomaan kaurajuomaan keitetty riisipuuro sopii loistavasti myös erityisruokavalioita noudattaville.

Helppo riisipuuro kaurajuomasta

Tavallisen puurokattilan sijaan tarvitset joko vesihaudekattilan tai kaksi lähes saman suuruista kattilaa. Kattiloiden kannattaa olla lähes saman kokoisia, jotta et polta käsiäsi kuumaan höyryyn.

• 1 l Aito Kaurajuoma Baristaa
• 1 ½ dl puuroriisiä
• hyppysellinen suolaa
• tarjoiluun omenamarmeladia ja kanelia

1. Mittaa vesihaudekattilan (tai suuremman kattilan) alaosaan pari desilitraa vettä ja kiehauta se.
2. Kun suuremman kattilan vesi kiehuu, nosta pienempi kattila suuremman kattilan sisään. Kaada kaurajuoma pienempään kattilaan ja kuumenna se höyryävän kuumaksi. Lisää tämän jälkeen puurokattilaan myös puuroriisit.
3. Keitä puuroa hiljalleen kannen alla. Sekoita välillä. Puuro valmistuu reilussa tunnissa. Tarkista silloin tällöin, että suuremman kattilan vesi kiehuu.
4. Mausta valmis puuro suolalla ja tarjoile se omenamarmeladin ja kanelin kera.

Lisätiedot:
Maria Rämö
Viestintäpäällikkö
+358 40 847 1020
maria.ramo@kaslink.fi

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys toteutti kesän ja syksyn 2019 aikana valvontahankkeet, joissa selvitettiin myymälässä jauhetun jauhelihan sekä graavi- ja kylmäsavukalan mikrobiologista laatua koko Pohjois-Karjalan alueella. Kaikki jauheliha- ja kylmäsavukalanäytteet olivat hyviä. Graavikalanäytteistä yksi oli välttävä ja yksi huono.

Jauhelihanäytteenotto kohdennettiin eri puolilla maakuntaa sijaitseviin myymälöihin, joissa jauhetaan jauhelihaa. Näytteistä tutkittiin haju ja ulkonäkö sekä aerobiset mikro-organismit (kokonaispesäkemäärä) ja Escherichia coli.

Kaikkien jauhelihanäytteiden laatu oli tutkituilta osin hyvä.

Graavi- ja kylmäsavukalanäytteet olivat pääsääntöisesti maakunnallisia. Graavi- ja kylmäsavukalanäytteistä tutkittiin seuraavat mikrobit: aerobiset mikro-organismit, rikkivetyä tuottavat bakteerit, enterobakteerit, Staphylococcus aureus ja Listeria monocytytogenes.

Kaikkien kylmäsavukalanäytteiden mikrobiologinen laatu oli tutkituilta osin hyvä.

Graavikalanäytteiden mikrobiologinen laatu oli rikkivetyä tuottavien bakteerien määrän perusteella yhden näytteen osalta välttävä ja yhden osalta huono. Otettujen uusintanäytteiden laatu oli molempien kalatuotteiden osalta hyvä.

Todennäköisin syy graavikalanäytteiden välttävään ja huonoon laatuun on ollut se, että raaka-aineena käytetty kala ei ole ollut riittävän tuoretta.

Valvontahankkeiden perusteella voidaan arvioida, että Pohjois-Karjalassa myymälässä jauhetun jauhelihan sekä graavi- ja kylmäsavukalojen laatu on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Hankkeista saatu tieto otetaan huomioon riskiperusteisessa valvonnassa.

Lisätietoja medialle:

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys, terveystarkastaja Päivi Karinen, paivi.karinen(at)siunsote.fi, p. 013 330 8211

Lauantaina 21.12. Turun Kauppatorilla vietettiin kaikille avointa puurojuhlaa. Väkeä houkutteli paikalle puuron ja glögin lisäksi myös mantelin löytävälle luvattu 500 euron matkalahjakortti.

– Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se oli oikein onnistunut. Väkeä riitti ja tunnelma oli leppoisa ja lämminhenkinen. Tapahtuman toteuttamisen mahdollistivat kumppanimme Rento Bar ja Toriparkki Oy, kertoo Turun Ydinkeskustayhdistyksen vuoden vaihteessa väistyvä toiminnanjohtaja Katariina Räike.

MBakerylle piparkakkutalokilpailun voitto

Joulun Polku -tapahtumakokonaisuudessa ensimmäistä kertaa järjestettiin myös piparkakkutalokilpailu. Kilpailun voitti 914 äänellä Mbakery Piece of Cake. Kaikkiaan ääniä annettiin 2 374.

Kisa oli käynnissä koko joulukuun ajan ja kilpailuun osallistuneita taloja sai äänestää niin liikkeissä kuin sähköisesti Turkulaisen nettisivuilla. Liikkeissä äänestäneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Ydinkeskustayhdistyksen jäsenliikkeeseen ja voittajan toivoma piparkakkutalo. Arvonnan voittaja toivoi itselleen Aijan Herkun gluteenittoman piparkakkutalon. Nettiäänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin 50 euron lahjakortti ydinkeskustan liikkeeseen.

Kilpailuun osallistuivat Aijan Herkku Kauppahallista, Bryggman’s Restaurant & Deli, Kitchen&Café Stockmann Turku, Mbakery Piece of Cake Kauppahallista ja Original Sokos Hotel Wiklund.

Tonttujuoksulla kerättiin yli 1 000 € Turun Seudun Vanhustuki ry:lle

14.12. järjestetyllä Tonttujuoksulla saatiin 1030 euron hyväntekeväisyyspotti Turun Seudun Vanhustuki ry:lle. Leikkimieliseen tonttujuoksuun osallistui 103 juoksijaa. Kaksi parhaiten pukeutunutta tonttujuoksijaa palkittiin yhteistyökumppaneiden lahjakortein.

Joulun Polku -tapahtumakokonaisuuteen kuului tänä vuonna Satumainen joulunavaus 30.11., Lasten päivä 7.12., Tonttujuoksu 14.12. ja Kauppatorin puurojuhla 21.12. sekä piparkakkutalokilpailu. Joulun Polun toteuttaa Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhdessä kaupungin, keskustan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Lisätietoja:

Turun Ydinkeskustayhdistys ry, toiminnanjohtaja Katariina Räike, p. 044 9738 199, katariina.raike@keskellaturkua.fi tai toiminnanjohtaja Heli Järvelä, p. 050 5028 806, heli.jarvela@keskellaturkua.fi.

R-kioski on yhdessä Wihuri Oy Aarnion Metro-tukun kanssa uudelleenjärjestänyt tavarantoimitusten kuljetuksia. Järjestelyn ansiosta toimituskertoja voidaan laskea ensi vuonna aiemmasta 130 000:sta 66 000:een. Aiemmin kioskien kylmätuotteet kuljetettiin erikseen, mutta nykyisessä toimintamallissa kaikki tuoteryhmät voidaan hoitaa samalla kertaa.

R-kioski aloitti tänä vuonna Wihurin Metro-tukun kanssa yhteistyön tuotehallinnassa, varasto-, keräily- ja jakelupalveluissa sekä tilausliikenteessä. Tavoitteeksi asetettiin R-kioskin ympäristöjäljen merkittävä pienentäminen tuotteiden saatavuudesta tinkimättä. Vuoden 2019 aikana ovat toimituskerrat laskeneet jo noin 30 %.

Uudistusten ansiosta tuotteiden saatavuus paranee ja hävikki pienenee, kun samaan kuljetukseen voidaan yhdistää kylmätuotteet ja lämpösäätelemättömät tuotteet.

R-kioski arvioi, että vuoden 2020 aikana yhtiön toimituskerrat lähes puolittuvat edellisen vuoden tasosta, millä on merkittävä vaikutus ympäristörasitukseen. Kun jakeluautoja käy vähemmän kioskeilla, se näkyy positiivisesti myös lähialueiden liikenteen sujuvuudessa.

– Kuljetusten lisäksi teemme paljon töitä kioskien energiatehokkuuden lisäämisessä ja olemme esimerkiksi siirtyneet LED-valoihin ja vaihtaneet monissa kioskeissa kylmäkalusteet ovellisiin kylmäkaappeihin. Ensi vuonna aiomme satsata erityisesti kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen ympäristöystävällisistä valinnoista, R-kioskin markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin kertoo.

R-kioskin varastoinnin ja logistiikan ympäristöjälkeä pienentää myös varastotoimintojen siirtyminen Wihurin Metro-tukulle, jolle on myönnetty LEED EB v4.1 -ympäristösertifikaatti ensimmäisenä Suomessa. Varaston sertifiointiprosessiin liittyi energiakatselmus, jonka toimenpiteiden seurauksena saavutettiin noin 90 t yhteenlaskettu CO₂-päästövähenemä, mikä vastaa noin 18 omakotitalon vuotuista CO₂-päästöä.

– Wihurin yli sadan vuoden historia suomalaisena perheyhtiönä on luonut meille vahvan arvopohjan, jossa vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassamme. Sen merkitys kasvaa koko ajan ja sitä kiihdyttävät voimakkaasti kuluttajien odotukset konkreettisista vastuullisista teoista. Vastuullisuus on erittäin tärkeä elementti kehittyvässä ja pitkäjänteisessä kumppanuudessa R-kioskin kanssa ja meillä on tässä selkeä yhteinen tavoite – tehdä yhdessä enemmän, Wihurin Metro-tukun asiakkuusjohtaja Mikko Poikolainen sanoo.

Lisätietoja:

Ann-Charlotte Schalin, markkinointijohtaja, R-kioski Oy, p. 020 5544 205, s-posti: ann-charlotte.schalin@r-kioski.fi

Mikko Poikolainen, asiakkuusjohtaja, Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku, p. 020 510 4152, s-posti: mikko.poikolainen@wihuri.fi

Tietoa R-kioskista:

R-kioski on kannattava, kauppiasvetoinen kioskiketju, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman viihdettä, jännitystä ja mielihyvää sekä tärkeitä arjen tuotteita ja palveluita – nopeasti ja mukavasti aamusta iltaan. R-kioski on osa Reitan Group -yhtiöön kuuluvaa Reitan Convenience -yhtiötä, ja sillä on valtakunnallinen peitto n. 540 myymälällä. R-kioskin bränditunnettuus on 98 %.

Reitan Convenience -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa, Lietuvos Spauda Liettuassa, sekä uusimpana hankintana Baltian maissa toimiva Caffeine Roasters -kahvilaketju. Reitan Convenience on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2018 Reitan Conveniencen liikevaihto oli 1,67 miljardia euroa ja myymälöiden lukumäärä oli 2 200. Vuonna 2018 Reitan Groupin liikevaihto oli 9,7 miljardia euroa ja henkilökuntaa sillä oli 37 700.

Tietoa Wihuri Oy Aarnio Metro-tukusta:

Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku on yksi Suomen johtavista päivittäistavara-alan tukkukaupoista, joka huolehtii noin 30 000 food service -alan, julkishallinnon sekä vähittäis- ja huoltamokaupan asiakkaasta. Wihurin Metro-tukku palvelee koko maan kattavan toimitusmyynnin, Metro-pikatukkuverkoston ja eMetro.fi:n kautta. Wihurin Metro-tukun uusi logistiikkakeskus sijaitsee Vantaan Viinikkalassa. Wihurin Metro-tukulla on yli sadan vuoden kokemus monipuolisesta tukkukaupasta ja se kuuluu kansainvälisesti toimivaan Wihuri-konserniin, joka on suomalainen perheyhtiö. Wihurin Metro-tukun visiona on olla tukkukaupassa Suomen luotettavin kumppani – tutustu Wihurin Metro-tukkuun osoitteessa eMetro.fi.

Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tulevat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.

Rehulain muutos tulee voimaan

Rehulain muutoksen mukaan Ruokavirastolle tulee vientiin liittyviä viranomaistehtäviä, joita virasto on käytännössä jo hoitanut. Uutena tehtävänä Ruokavirastolle esitetään vientitodistusten myöntämistä. Lain mukaan Ruokavirasto osallistuu tarvittaessa vastaanottajavaltion viranomaisten asettamien tuontivaatimusten ja mahdollisten kauttakuljetukseen liittyvien vaatimusten selvittämiseen silloin, kun rehua viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Ruokavirasto osallistuu myös harkinnanvaraisesti vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. Käytännössä Ruokavirasto jo hoitaa tehtäviä, vaikka siitä ei rehulaissa ole aiemmin nimenomaisesti säädetty.

Rehulain muutoksen voimaan tulo kumoaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen rehujen virallisen valvonnan järjestämisestä sekä muuttaa maa-ja metsätalousministeriön asetusta rehualan toiminnanharjoittamisesta. Rehulainsäädännön kehittämisellä varmistetaan rehujen turvallisuus eläimille ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Marita Aalto, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
lainsäädäntöneuvos Hannu Miettinen, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Elintarvikelain muutos tulee voimaan, muutoksia myös kasvinsuojeluaineista ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuihin lakeihin

Elintarvikelain muutoksella pyritään vähentämään lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta. Uusi laki vastaa joulukuusta 2019 lähtien sovellettua Euroopan unionin valvonta-asetusta.

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden erillinen ensisaapumispaikkavalvonta liitetään osaksi riskiperusteista elintarvikevalvontaa. Omavalvonnan vaatimuksia ja elintarvikehygieeniseen osaamiseen liittyviä käytänteitä

helpotetaan. Laissa säädetään uusista valvontaan liittyvistä työkaluista, joilla helpotetaan viranomaisten valvontatyötä ja parannetaan kuluttajansuojaa. Ruokavirastolle tulee vientiin liittyviä tehtäviä, joilla helpotetaan elintarvikevientiä.

Elintarvikelakiin on myös lisätty toimijan luotettavuutta koskeva säännös, jolla pyritään ehkäisemään harmaata taloutta ja parantamaan kuluttajansuojaa.  Samalla harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia muutetaan vastaavasti. Torjunta-ainejäämien enimmäismäärien asettamista edeltävät riskinarviointitehtävät siirtyvät Ruokavirastosta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Myös kasvinsuojeluaineista annettua lakia muutetaan vastaavasti.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, p. 02951 62 438, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
lainsäädäntöneuvos Hannu Miettinen, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu

Vuoden 2020 alusta alkaen kunnat voivat maksaa suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot aina täysimääräisesti ja heti korvauspäätöksen jälkeen. Poro- ja maatalousvahingot maksetaan edelleen vahinkovuotta seuraavana vuonna, koska molemmissa on laskennallisia elementtejä, jotka eivät ole tiedossa hakemusta jätettäessä.  Korvaamisen nopeutuminen mahdollistui maaliskuussa voimaan tulleen riistavahinkolain muutoksen myötä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 02951 62 432, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saariosakuntaa säilyttävät asemansa

Valtioneuvoston on määrä asetuksessaan nimetä kahdeksan kuntaa saaristokunniksi ja 40 kuntaa saaristo-osakunniksi. Neuvottelukunta esitti, että nykyasetuksen mukaiset kunnat jatkaisivat saaristokuntina ja –osakuntina. Kuntien joukossa on sekä Sisä-Suomen että rannikon kuntia.

Asetus astuisi voimaan vuoden 2020 alussa ja olisi voimassa toistaiseksi.

Valtioneuvosto määrää saaristokunniksi sellaiset kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Tämä pohjautuu saaristolakiin. Saaristokuntia koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös muun kunnan kuin saaristokunnan saaristo-osaan. Näitä kuntia kutsutaan niin sanotuiksi saaristo-osakunniksi.

Saaristokunnat ja -osakunnat saavat valtionosuuksina saaristolisiä. Taloudellisten vaikutusten lisäksi saaristokunnaksi tai -osakunnaksi nimeäminen on kunnille tärkeää, sillä se osoittaa valtion tunnistavan ja tunnustavan saariston erityisolosuhteet sekä näiden olosuhteiden vaatimien erityistoimenpiteiden tarpeen.

Työryhmä selvittämään saaristoisuuden kriteereitä

Saariston käsitteelle ja saaristokunnille annettuihin kriteereihin sisältyy tulkinnanvaraisuutta, ja tästä syystä saaristoasiain neuvottelukunta on päättänyt perustaa työryhmän selvittämään saaristoisuutta ja saaristokuntia paremmin kuvaavat kriteerit. Työryhmä aloittaa työskentelyn tammikuussa 2020. Uusien saaristokriteereiden myötä arvioidaan tarve saaristokunta ja –osakunta-asetuksen päivitykselle, ja samalla selvitetään saaristolain päivitystarpeet saaristoisuutta ja saaristokuntia määrittelevien pykälien osalta. Saaristoaluekriteerityö tehdään tiiviissä yhteistyössä saaristokuntien ja –osakuntien kanssa.

Saaristolain mukaan saaristokuntia ja saaristo-osakuntia määrättäessä perusteena pidetään saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneolojen ja peruspalvelujen saannin vaikeutta (Saaristolaki 9 § saaristokunta). Saaristoon katsotaan kuuluviksi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, sekä muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa (Saaristolaki 3 § saariston käsite).

Lisätietoja:

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sandra Bergqvist, p. 09 432 3137, sandra.bergvist@eduskunta.fi
Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Elina Auri, p. 0400 744 900, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia

Vuoden vaihteessa tulevat voimaan Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset. Kiinteistötoimitusten hinnat ovat jatkossa entistä useammin kiinteitä ja maksut määräytyvät toimituksen vireilletuloajankohdan mukaan. Tämä tarkoittaa merkittävää asiakaslähtöisyyden parantumista, kun asiakas tietää yhä useammin ennalta hakemansa toimituksen hinnan.  Uudet asetukset myös joiltain osin nostavat asiakkaiden maksettavaksi tulevia hintoja. Hintojen nousun taustalla on erityisesti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kustannusten merkittävä nousu. Tästä huolimatta Maanmittauslaitoksen toiminnan tehostumisen vuoksi joitakin hintoja pystytään vastaavasti laskemaan nykyisestä.

Maksuasetukset:

• Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista
• Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuonna 2020

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen, 02951 62 379, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön hallinto- ja kehittämistoimialan organisaatioon perustetaan viestintäyksikkö

Vuoden 2020 alusta alkaen ministeriön hallinto- ja viestintäyksikkö jakautuu henkilöstö- ja hallintoyksiköksi ja viestintäyksiköksi. Ministeriön hallinto- ja kehittämistoimialan kokoonpano on vuoden 2020 alkaen seuraava: henkilöstö- ja hallintoyksikkö, ohjaus- ja talousyksikkö ja viestintäyksikkö.

Lisäksi ministeriön hallinto- ja viestintäyksikössä ollut lainsäädäntöneuvoksen virka kohdennetaan hallinto- ja kehittämistoimialalta tieto- ja tutkimustoimialalle. Lainsäädäntöneuvos jatkaa huoneistorekisterijärjestelmään liittyvässä hankkeessa ja hänen vastuullaan on myös säädösvalmistelun kehittäminen ja ministeriötä koskevien hallintosäädösten valmistelu.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallintojohtaja Eeva Pystynen, 02951 62 357, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Liikennevaloja lautaselle

Värikkäät kasvikset pitävät huolta terveydestämme, sillä ne sisältävät jokapäiväiseen hyvinvointiin liittyviä suojaravinteita. Puutarhaliiton valitsemat vuoden vihannekset paprikat tuovat ympäri vuoden hyviä makuja, terveyttä, värejä ja raikkautta  ruokavalioomme. Innokkaimmat viljelevät niitä myös itse. Muun muassa chili-paprikoiden kylvöaika on jo nyt tammikuussa.

Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa.

Eniten syömme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta ne tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille. Tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä, ja esimerkiksi chilihöystetty talvinen vihanneskeitto saa kehon mukavasti lämpenemään.

Liikennevaloja ruokapöytään

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä.  Myös lempeän aromikas oranssi on yhä suositumpi. Erivärisiä pikkupaprikoita tarjoillaan myös pikkusuupaloina, jotka maistuvat erityisen hyvin nuorille.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon.  Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla, ohralla tai riisillä ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä.  Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Terveyttä ja tulisuutta

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä.

Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita.  Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vielä vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa, mutta ympärivuotinen ja torjunta-aineeton viljely yleistyy energiapihien led-valojen turvin.

Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Kuva: Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori

Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja Puutarhaliitto ry,  timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040 745 3005

Shakshuka on Lähi-idässä suosittu lacto-ovo-vegetaristeille sopiva pataruoka. Kyseessä on tomaatti-paprika-chili kananmunavuoka, jossa kananmunat lisätään seokseen raakana, ja ne jähmettyvät padassa kovaksi. Nappaa tästä helppo shakshuka-resepti ja kokeile itse! Toptasten toimitus päätti tehdä shakshukansa Sarpaneva-padassa, mutta voit myös käyttää muuta valurautapataa joka toimii sekä liedellä että uunissa.

Ainekset:

• 1 rkl Fazerin kauraöljyä tai rypsi- tai oliiviöljyä
• 1-2 sipulia
• 2-4 valkosipulinkynttä
• 1 iso punainen paprika
• 1-2 kpl chilipalkoa
• 1 prk Mutti-tomaatteja kokonaisena ja kuorittuna (tavallinen tomaattimurska käy myös, itse tykkään käyttää Muttia)
• Hyppysellinen suolaa ja rouhittua mustapippuria
• 1 tl paprikajauhetta (voi olla savupaprika jos pidät mausta)
• 1/2 tl juustokuminaa jos pidät juustokuminasta, itse jätän pois
• 1 kasvisliemikuutio
• 6 kananmunaa
• 1/2 paketti fetajuustoa
• Korianteria tai lehtipersiljaa riippuen syöjän makunystyröistä
• Pitaleipää joko valmiina kaupasta tai itse leivottuna

Tämä lacto-ovo-vege shakshuka valmistuu pitkästä ainesosalistastaan huolimatta hyvin vaivattomasti ja nopeasti. Paista ensin valkosipuli, sipuli, paprika ja chili Sarpaneva pataa käyttäen. Padassa on emalipinnoite, joten sinun ei tarvitse pelätä, että padan pinta imaisee makuja sisäänsä.

Lisää seuraavaksi Mutin kuoritut tomaatit ja riko ne lastalla pieneksi. Mausta kastike suolalla, paprikajauheella, mustapippurilla ja halutessasi juustokuminalla. Itse en ole juustokuminan ystävä, niin jätän sen pois. Paprikajauheena käytän yleensä savupaprikaa, kun mielestäni siitä saa syvemmän maun, mutta tavallinenkin käy.

Lisää kasvisliemikuutio ja anna hautua hiljalleen kymmenisen minuuttia ilman kantta.

Riko kananmunat lasiin yksitellen ja tee lusikalla pieniä koloja kastikkeen pintaan, johon kaadat kananmunat yksitellen. Ripottele fetajuusto päälle. Siirrä Sarpaneva-pata 200-asteiseen uuniin käyttäen padan puukahvaa (erityismaininnan arvoinen käyttödesign).

Anna hautua ilman kantta 5-10 minuutiksi riippuen kuinka haluat munasi. Jos haluat ne hieman juoksevana, nosta pata ulos viiden minuutin jälkeen. Itse pidän noin 7 minuutin shakshukasta. Nosta pata pois uunista ja ripottele päälle korianteri tai lehtipersilja. Nauti ihanuudesta tuoreen leivän kanssa, esimerkiksi vastapaistettu pitaleipä sopii tähän upeasti.

Vinkki! Lihaisemman shakshukan ystävälle suosittelen lisäämään ruokaan chorizoa. Sen voi pilkkoa pieneksi ja lisätä pataan ihan alussa paistovaiheessa.

Sarpaneva pata

Sarpanevan ajaton, muotoilultaan nerokas pata on käytännöllinen keittiössä ja kaunis ruokapöydässä. Sisäpuolelta emaloidun valurauta-padan kypsennysominaisuudet ovat vertaansa vailla: ruoka kypsyy tasaisesti ja ruskistustulos on hyvä. Emaloidun pinnan ansiosta astiaan ei tartu makuja ruoka-aineista, joten samaa pataa voi käyttää esimerkiksi sekä lihan että kalan valmistamiseen. Padassa on irrotettava puinen kahva, jonka avulla voi nostaa koko padan tai pelkän kannen sormia polttamatta. Pata soveltuu käytettäväksi kaikilla liesillä sekä ilman puukahvaa myös uunissa. Käytä ruoanvalmistuksessa puisia tai muovisia keittiövälineitä ja pese valurautapata aina käsin. Terävät työvälineet tai puhdistuksessa käytetyt hankausaineet voivat vaurioittaa emalia.

Sarpaneva padan voi saada itselleen edullisesti yhteistyökumppanimme HalpaHallin kautta - hinta 159 € tai kukkarolla 15,90 €/kk. Lue lisää täältä.

Luomumaitoa juotiin Suomen kouluissa ja päiväkodeissa 2,97 miljoonaa litraa lukuvuonna 2018–19. Se oli noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.

Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa lukuvuonna 2018–19 tarjotusta rasvattomasta maidosta 19,3 % oli luomua. Rasvatonta koulumaitoa hankittiin lapsille ja nuorille yhteensä noin 15,39 miljoonaa litraa, ja rasvatonta piimää 1,20 miljoonaa litraa. Tiedot ilmenevät Ruokaviraston koulujakelutukea koskevista tilastoista.  

Luomumaidon käyttö suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa alkoi lisääntyä syksyllä 2017, kun sille alettiin maksaa korotettua koulujakelutukea. Se on EU:n täysin rahoittamaa tukea.

Koulujakelutukea myönnetään vain rasvattomalle maidolle tai piimälle sekä jogurtille, viilille, rahkalle ja juustolle. Lisäksi tuen piirin kuuluu useita kasviksia ja marjoja kuten lanttu, porkkana, tomaatti ja herukat sekä kevätlukukaudella myös tuontihedelmiä kuten appelsiini ja banaani.

Ylitarkastaja Jenni Anttila Ruokavirastosta arvioi, että kouluissa ja päiväkodeissa käytetään jonkin verran myös luomukevytmaitoa, mutta koska se ei kuulu koulujakelutuen piiriin, se ei näy tilastoissa.

Oulussa juodaan nyt lähellä tuotettua luomumaitoa

Luomumaidon kysyntä kouluissa lisääntyy edelleen. Yksi uusista suurista luomumaidon käyttäjistä on Oulu, joka ryhtyi tarjoamaan päiväkotilapsille ja koululaisille luomumaitoa joulukuussa 2019. Oulun kouluissa ja päiväkodeissa juodaan maitoa noin 400 000 litraa vuodessa.

Oulun Tilapalvelujen ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö kertoo, että luomumaitoon päätettiin siirtyä, koska luomumaidon koulujakelutuki nousi alkuvuodesta 2019 ja syksyllä kaupungin maidontoimittajaksi vaihtui Valio. Yhtiö pystyy toimittamaan kaupungin koulujen ja päiväkotien tarvitsemat määrät luomumaitoa.

– Luomumaito tulee lisäksi läheltä, sillä se kerätään noin 120 kilometrin säteellä Oulusta ja jalostetaan täällä Maikkulan meijerissä, Värttö iloitsee.  

Luomun toivotaan lisäävän nuorten maidonjuontia

Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2013 kannustaa julkisia ruokapalveluja käyttämään luomuraaka-aineita. Oulussa luomumaitoon siirtymistä on mietitty myös ravitsemuksellisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta.

– Lapset ja nuoret juovat koko ajan vähemmän maitoa, vaikka se olisi D-vitamiinin saannin kannalta tärkeää. Toivomme, että luomun tarjoaminen lisäisi nuorison maidonjuontia, sillä lähellä tuotetun luomumaidon houkuttelevuus on suurempi kuin tavanomaisen maidon, Pauliina Värttö arvioi.  

Oulun ateriapalveluissa ensimmäiset luomutuotteet otettiin käyttöön vuonna 2016, kun henkilöstö-, hoiva- ja päiväkodit siirtyivät käyttämään luomuhiutaleita. Henkilöstöravintoloissa luomua on myös pasta, kahvi, tee ja hunaja. 

– Nyt sekä Oulun päiväkodit että koulut ovat Portaat luomuun -ohjelmassa portaalla 2, eli niillä on käytössään kaksi luomuraaka-ainetta: puurohiutaleet ja maito. Tavoitteena on, että luomumaito otetaan käyttöön myös muille väestöryhmille tarjottavissa ateriapalveluissa, kuten vanhuspalveluissa, Värttö sanoo.  

Luomumaitoa riittää kaikille halukkaille

Koulujakelutuetun luomumaidon kysynnän kasvu näkyy myös Suomen suurimman maidonjalostajan Valion myynnissä. Kategoriapäällikkö Mirva Tollet Valiolta kertoo, että trendi on edelleen sama, joskin hurjin kasvuvauhti on tasaantunut.

– Sellainen tuntuma on, että luomumaitoon siirtyy koko ajan lisää hankintarenkaita tai kuntia. Monet kunnat miettivät sitä mahdollisuutta ja keskusteluja käydään jatkuvasti, hän sanoo.  

Maantieteellisesti luomumaitoa myydään ympäri Suomea. Tollet arvioi, että luomumaidon käytön kasvuvauhti ei voi jatkossa olla yhtä kova kuin aiemmin, koska luomun käyttäjiksi siirtyi viime lukuvuodella monia isoja toimijoita. Hänen mukaansa luomumaitoa riittää jatkossakin kaikille halukkaille kouluille ja päiväkodeille.

– Ainakaan toistaiseksi luomumaidon riittävyys ei ole tullut haasteeksi. Koko koulujakelutukea ajatellen haasteena on, että sitä saa vain rasvattomalle maidolle; monissa kunnissa haluttaisiin tarjota kevytmaitoa, jos se sopii paremmin paikallisiin makutottumuksiin, Tollet toteaa.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila@proluomu.fi
ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö, Oulun Tilapalvelut, puh. 050 344 8635, pauliina.vartto@ouka.fi
kategoriapäällikkö Mirva Tollet, Valio Oy, puh. 050 398 1091, mirva.tollet@valio.fi

Tämä aineisto on tuotettu Mitä se luomu oikeastaan on? -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Jättimäiset ruokakulut, napostelu, nirsoilu, suunnittelemattomuus sekä jatkuva ruoanlaitosta kinastelu ovat ongelmia, jotka huippukokki Kari "Kape" Aihinen on ottanut selättääkseen tälläkin Kaappaus keittiössä -kaudella.

Suositussa ja hyväntuulisessa ohjelmassa Kape vierailee erilaisten ruokaongelmien kanssa painivien suomalaisperheiden luona, ja tarttuu heidän ongelmiinsa kolmen päivän vierailun aikana. Lopuksi tehdään tarkastuskäynti, jotta nähdään, ovatko Kapen opit tarttuneet, vai luisuvatko perheet takaisin vanhoihin uomiinsa kuvausryhmän pakattua tavaransa.

Kaappaus keittiössä tarjoaa samaistumispintaa

”Kaappauksen tekeminen on vielä monen vuodenkin jälkeen mieluisaa, kun saa aidosti nähdä, kuinka innostamalla ja uutta opettamalla voi saada perheissä aikaan isonkin muutoksen. Eikä kyse ole vain paremman makuisesta ruuasta, vaan siitä, miten yhdessä suunitteleminen, kokkaaminen ja syöminen voivat saada perheet taas viihtymään yhteisen tekemisen parissa", Aihinen sanoo.

Aihinen kertoo, että tälläkin kaudella tavattavien perheiden ongelmat ovat sellaisia, joihin katsojat voivat samaistua.

"Lapset viettävät aikaa pelaten ja äiti passaa koko perhettä keittiössä. On nirsoilua, kiirettä, innostuksen puutosta, tietämättömyyttä raaka-aineista ja valmistustavoista. Ongelmat ovat moninaisia, mutta ihan perusasioita parantamalla pienin askelin päästään jo pitkälle”, keittiömestari toteaa.

Aina ongelma ei ole niinkään siinä mitä syö, vaan että tulisi syötyä riittävän paljon.  

"Turussa teimme Arin ja Heidin (jakso 2) kanssa paljon erilaisia ruokia kasvisproteiineista ja muutimme perheen ateriarytmiä. Muutaman kuukauden säännöllisen, ravitsevan ruokailun ansiosta Heidi pääsi vuosia vaivanneista vatsavaivoistaan. Aina ratkaisu ei siis olekaan se, että rajoittaa sitä mitä syö, vaan se että syö tarpeeksi. Ja mielelläänhän sitä syö kun ruoka on hyvää!", Aihinen summaa. 

Ensimmäisten jaksojen perheet ja haasteet:

JAKSO 1: Toivakka

35-vuotiaan Veeran perheeseen kuuluu viisi lasta ja yksi lapsenlapsi.

Ensimmäisessä jaksossa tavataan viiden lapsen yksinhuoltaja Veera, jonka aika ja ideat eivät riitä perheen arjen pyörittämiseen. Perheessä syödään aivan liikaa puolivalmisteita, mikä vaivaa Veeraa. Eineksiin menee paljon rahaa, eikä makukaan ole kohdillaan. Mutta keskittymishäiriö tekee esimerkiksi uusien ruokien reseptien tankkaamisen hankalaksi. Kapen haasteena on saada koko perhe kokkaamaan ilman liian tarkkoja reseptejä.

JAKSO 2: Turku

Ari ei enää suostu tekemään mautonta kasvisruokaa - apuun tulee Kape.

Toisessa jaksossa haasteena on kasvisruuan maustaminen. Pariskunnasta sekasyöjä Ari hoitaa yleensä kokkauksen, kasvissyöjä Heidiä ei ruuanlaitto tai ruuan maku kiinnosta juuri lainkaan. Heidille riittäisi, jos ruuan saisi syötyä pillereinä. Aria harmittaa kasvisruuan maku - tai lähinnä sen puute. Miten Kape saa turkulaisen parin innostumaan tuoreista kasviksista ja yhdessä kokkaamisesta?

JAKSO 3: Lappeenranta

Kapelta toivottiin apua vastuun jakamiseen keittiössä, jottei kaikki jää perheen äidin vastuulle.

Kolmannessa jaksossa lappeenrantalaisen Ninan perheessä Ninan vastuulla on kaikki ruuanlaitto ja ruokaostosten tekeminen, peleihin uppoutuneet mies ja pojat lähinnä odottavat, milloin ruoka on valmista. Vaikka eilisen päivän ruuat odottaisivat jääkaapissa, miesväki ei saa ruokaa itsekseen lämpimäksi. Yhdessä tekeminen ja syöminen olisi Ninan toiveena. Miten Kape saa pojat kokkaamaan ja vastuun jaettua koko perheelle?

Kaikkiaan kuudes Kaappaus keittiössä -kausi on 10 jakson mittainen. Jaksoissa tutustutaan perheisiin ympäri Suomea: Lappeenrannasta Vaasaan, Turusta Toivakkaan.

Kaappaus keittiössä MTV3-kanavalla ma 3.2. klo 20 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa ja mtv-palvelussa. 

Ohjelman on MTV:lle tuottanut Moskito Television.

#kaappauskeittiossä

Lisätiedot:

Kuvat: pressi.mtv.fi ja Venetsia 

Ennakkokatselut: Venetsia

MTV, ohjelmaviestintä:
Heini Nieminen, heini.nieminen@mtv.fi, 044 351 5059 

MTV, vastaava tuottaja:
Pia Louhivuori, pia.louhivuori@mtv.fi, 040 646 3232 

Moskito, tuottaja:
Laura Keravuori, laura.keravuori@moskito.fi, 040 512 2466

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aluehallintovirastot ovat valvoneet tehostetusti kausimyyjien vaakojen ja mittojen luotettavuutta toreilla ja tilojen suoramyynnissä. Valvonnan perusteella kausimyyjät huolehtivat aiempaa paremmin määräajoin tehtävästä vaa’an varmennuksesta ja puutteellisten vaakojen käyttö on selvästi vähentynyt. Käytöstä löytyi edelleen jonkin verran esimerkiksi keittiövaakoja, joita ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Valvonnassa tutkittiin, ovatko myynnissä ja tuotteita pakattaessa käytetyt vaa’at säädösten mukaisia. Eri puolilla Suomea käytiin läpi touko-lokakuussa 2019 noin 690 yrityksen vaa’at. Valvontakäyntejä tehtiin tilamyynteihin, toreille ja tuotteiden välitys- ja jalostuspaikoille.

Huomautettavaa löytyi vajaassa kolmanneksessa (29 %) kohteista. Tilanne on parantunut vuodesta 2014, jolloin Tukes ja aluehallintovirastot edellisen kerran tekivät kausimyyntiin kohdennettua valvontaa. Tuolloin huomautettavaa oli hiukan alle puolessa (43 %) valvotuista kohteista.

Puutteellisia vaakoja käytössä aiempaa vähemmän

Puutteellisten vaakojen käyttö on kausituotteiden myynnissä selvästi vähentynyt aiemmasta. Touko-lokakuussa 2019 valvotuista vaaoista 13 % oli säädösten vastaisia, kun vuonna 2014 kausimyynnin vaaoista säädösten vastaisia oli 37 %.

Tyypillisin puute on edelleen vaa’an varmennuksen vanhentuminen. Suoramyynnissä kuluttajalle on tuotteiden punnitsemiseen käytettävä varmennettua vaakaa. Varmennettua vaakaa on käytettävä myös, kun pakkaaja tarkistaa pakkausten sisällön määrän tai poimijoiden palkkio määräytyy kerättyjen tuotteiden painon perusteella.

- Vaaka täytyy varmentaa kolmen vuoden välein, jotta sen toimintaan voi luottaa. Varmennuksessa tarkastuslaitos tarkastaa, että vaaka toimii edelleen luotettavasti. Varmennuksen tekee Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos, kertoo ylitarkastaja Reino Rinnemaa Tukesista.

Myös taarapainon käytössä havaittiin puutteita. Taarapaino tarkoittaa, että pakkausmateriaalin paino vähennetään punnituksessa.

Keittiövaaka ei ole tarkoitettu suoramyyntiin

Kausituotteiden myynnissä löytyy edelleen päivittäistavarakauppaa yleisemmin kokonaan varmennuskelvottomia vaakoja, esimerkiksi tavallisia keittiövaakoja. Niidenkin osalta tilanne on parantunut huomattavasti. Kokonaan varmennuskelvottomia vaakoja oli noin prosentti valvotuista vaaoista, kun 2014 niitä löytyi 6 %.

- Yleensä syy varmennuskelvottoman vaa’an käyttöön on tietämättömyys: yrittäjä ei ole vaakaa hankkiessa tiennyt, mitä vaa’alta vaaditaan, tai vaakojen myyjä ei ole osannut ohjeistaa yrittäjää oikein. Vastuu vaatimukset täyttävän vaa’an käytöstä on aina sitä käyttävällä yrittäjällä. Vaakojen myyjien olisi kuitenkin hyvä tunnistaa paremmin vaakojen ostajien tarpeet ja osata tarjota kaupalliseen käyttöön vaatimukset täyttävää vaakaa, sanoo Rinnemaa.

Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirastot valvoivat tuotteiden hintamerkintöjä. Yleisin puute oli, ettei yksikköhintaa, eli esimerkiksi kilo- tai litrahintaa, ollut merkitty selkeästi näkyville.

Lisätietoja:

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Ylitarkastaja Reino Rinnemaa, p. 029 505 2143

Ylitarkastaja Sari Hemminki, p. 029 505 2244

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tukes.fi

Aluehallintovirastot: www.avi.fi

Kansallista kalakeittopäivää vietetään helmikuun toisena tiistaina, tänä vuonna 11. helmikuuta. Yksi Suomen herkullisimmista ruokateemapäivistä saa kattilat porisemaan ja veden herahtamaan kielelle.

Kalakeittopäivän 2020 teema on Monessa liemessä keitetty. Teetkö liemen itse vai käytätkö valmista? Haluatko kalapalojen uivan kirkkaassa liemessä vai lorautatko mukaan maitoa tai kermaa? Kokeiletko kenties tomaattista lientä tällä kertaa, vai haetko kookosmaidolla aasialaista tunnelmaa? Olipa liemimieltymyksesi mikä tahansa, anna sen näkyä kalakeittopäivänä!

Liemen lisäksi itse kaloista löytyy makuvaihtoehtoja moneen lähtöön. Perinteinen lohikeitto on monen suosikki. Savukalalla makuun saa uuden, syvemmän vivahteen. Pyydetyistä kaloista hauella, mateella ja silakalla on sesonki helmikuussa: oletko kokeillut haukipyöryköitä keitossa, thaihenkistä madekeittoa tai silakkaseljankaa? Kaikki nämä reseptit löytyvät Pro Kala ry:n reseptipankista.

Osallistuminen on helppoa: syö helmikuun 11. päivänä kalakeittoa ja nappaa siitä kuva. Nautitpa kalakeittosi silloin työpaikalla lounaaksi, kotona arkisissa tunnelmissa tai vaikkapa ravintolassa lasia kilistäen, muista jakaa kalakeittohetkesi somessa tunnisteella #kalakeittopäivä. Aikaisempina vuosina some on täyttynyt kalakeitosta, ja sama toistuu varmasti tänäkin vuonna. Facebookissa Pro Kala ry:n Parasta evästä -sivulta löydät tapahtuman, jonne postataan reseptivinkkejä.

Kalakeittopäivän materiaalit löydät helposti teemapäivän nettisivuilta www.kalakeittopaiva.fi.