Ensi viikolla vietetään kalkkunaviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoa suomalaisesta kalkkunatuotannosta ja kalkkunanlihasta. Seuraa Kalkkunaa Suomesta Facebookissa ja Twitterissä, josta näet uusimmat päivitykset tapahtumineen. Lisätietoja myös kalkkunaasuomesta.fi

Teija ja Kari Louhiranta vuoden kalkkunatuottajat

Teija ja Kari Louhiranta kasvattavat kalkkunaemonuorikoita Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden kalkkunatuottajan valitsevat Suomen Siipikarjaliitto ry ja Länsi-Kalkkuna Oy.

Louhirannat ovat olleet vuodesta 2003 lähtien kalkkunaemoketjun tuottajia eli nuorikkokasvattajia. Kalkkunanuorikkoparvi kasvaa Louhirannan tilalla ensimmäiset 29 viikkoa, minkä jälkeen se siirretään munittamoon. Nuorikkotuottaja vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi kalkkunan siitosmunien tuotanto muodostuu. Munituksessa onnistuminen taas vaikuttaa varsinaiseen lihantuotantoon saatavien kalkkunoiden määrään.

Louhirannan tilalla tehdään suurella sydämellä työtä, joka on osana tärkeää ja merkittävää perustaa suomalaiselle kalkkunanlihan tuotannolle. He panostavat tuotannon bioturvallisuuteen pitämällä kasvatuksen puitteet säännöllisillä huoltotoimilla kunnossa ja noudattavat huolellista hygieniakäyttäytymistä. Louhirannat kasvattavat lintuja tarkalla lintusilmällä aina eläinten hyvinvointi huomioiden. Jokainen lintuparvi on erilainen ja vaatii siksi aina erityistä valppautta hoitotoimien suhteen.

Kalkkunanliha on kevyttä, terveellistä ja monikäyttöistä

Kalkkunanliha on mainio valinta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivalle. Se on hyvin kevyttä sisältäen niukasti energiaa painoyksikköä kohden. Kalkkunanliha on äärimmäisen vähärasvaista, ja sen vähäisenkin rasvan koostumus on ravitsemuksemme kannalta edullinen, sillä se on lähes 75-prosenttisesti ravitsemusasiantunti­joiden suosittelemaa pehmeää rasvaa. Vähärasvaisuuden vastapainoksi kalkkunanlihassa on runsaasti proteiinia, joka on erittäin laadukasta sisältäen kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja sopivissa suhteissa. Lisäksi kalkkunanlihasta saa merkittäviä määriä useita välttämättömiä vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.

Kalkkunanliha on monipuolista ja monikäyttöistä lihaa, josta voi valmistaa mitä juhlavimpia ruokalajeja. Sitä voi käyttää myös broilerin- tai possunlihan sijaan kaikissa ruoissa. Miedon ominaismakunsa ansiosta kalkkunanliha sopii yhtä hyvin puhtaiden ja hentojen perusmakujen ystävälle kuin voimakasta ja ennakkoluulotonta maustamista harrastavalle. Kalkkunanliha on mureaa, maukasta, vaivatonta valmistaa ja oikein kypsennettynä erittäin mehukasta. 

Kalkkunaa tuotetaan Suomessa vastuullisesti

Suomalaista kalkkunanlihaa tuotetaan sopimustuottajien kasvattamoissa, ja lihan reitti on jäljitettävissä. - Tuottajamme ovat ammattitaitoisia kalkkunoiden kasvatukseen sitoutuneita ja elinkeinostaan ylpeitä emäntiä ja isäntiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä kaikkien kalkkunaketjun toimijoiden kanssa koko kasvatusajan, kertoo Länsi-Kalkkunan toimitusjohtaja Heikki Parviainen. - Eläinten hyvä kohtelu on tuottajille ja koko tuotantoketjulle tärkeää; se vastaa eettisiä periaatteitamme ja tukee kestävää kehitystä. Suomessa vastuullisesti tuotettu kalkkuna on turvallista lähiruokaa.

Lisätietoja:

Länsi-Kalkkuna Oy: Heikki Parviainen, p. 040 020 2842

Suomen Siipikarjaliitto ry: Hanna Hamina, p. 050 573 0773

Vuoden kalkkunatuottajat: Teija Louhiranta, p. 050 337 6609, Kari Louhiranta, p. 050 079 0726

Kuvia vuoden kalkkunatuottajista: Louhirannat

Ruokavirasto ilmoitti 23.10.19 aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on koko henkilöstö ja kaikki toiminnot. Ruokavirasto suunnittelee vähentävänsä noin 10 % henkilöstöstään, osa-aikaistavansa osan henkilöstöstä ja lomauttavansa määräaikaisesti koko henkilöstön.

Suunnitellut henkilöstösäästöt ovat lyhytnäköisiä. Henkilöstövähennykset haittaavat merkittävästi Ruokaviraston toimintaa. Ruokavirasto muun muassa varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja kasvinterveyttä, elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä, työskentelee eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi ja huolehtii maataloustukien maksatuksesta. Nämä ovat yhteiskunnan kannalta merkittäviä perustoimintoja, ja häiriöt niissä aiheuttavat olennaisia lisäkustannuksia muille yhteiskunnan osa-alueille, kuten terveydenhuollolle ja elinkeinoille.

Ruokaviraston tehtävät on määritelty lainsäädännössä ja valtion on taattava riittävät resurssit tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Ministeriön asettaman tulossopimuksen mukainen henkilöstömäärää koskeva tavoite on 995, kun MMM:lle toimitetun väliraportin mukaan henkilöstömäärä on vuonna 2019 ollut 960. Viraston henkilöstömäärä ei nykyiselläänkään riitä tehtävien hoitamiseen ja hallitusohjelmassa on osoitettu Ruokavirastolle myös uusia tehtäviä.

Ruokaviraston johdon ilmoittama budjettivaje on ristiriidassa Ruokavirastolle myönnetyn nettomäärärahan ja ilmoitetun henkilöstömäärätarpeen kanssa. Neuvotteluesityksessä säästötavoitteeksi on asetettu 5 miljoonaa euroa pysyviä säästöjä, joita esityksen perusteella haetaan yksinomaan henkilöstökuluja leikkaamalla, vaikka tehtäviä on lisätty. Henkilöstökulut ovat vuositasolla noin 60 miljoonaa, kun taas esimerkiksi ostopalveluihin käytetään jopa noin 30 miljoonaa euroa. Säästöjä haettaessa tulisi tarkastella myös muita menoja, esimerkiksi ostopalveluista ja toimitiloista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tulisi arvioida mahdollisuuksia lisätä viraston tuloja esimerkiksi perimällä maksuja tuotetuista palveluista.

Ruokaviraston muodostaneet virastot ovat toteuttaneet täysimääräisesti valtion asettamat tuottavuustavoitteet ja fuusion tarkoitus oli ensisijaisesti tehostaa toimintaa virastojen toimintoja yhdistämällä sekä resurssien yhteiskäytöllä. Perustamisvaiheessa kustannusten ei oletettu laskevan. Henkilöstömenojen säästöt tänä vuonna suuremmat kuin mitä Ruokaviraston perustamiseksi tehdyssä hallituksen esityksessä arvioitiin. Fuusio on joka tapauksessa kesken, eikä toimintojen yhtenäistämistä ole ehditty saattaa päätökseen. Saneerausohjelma on näin ollen ennenaikainen ja perusteeton.

Liittojen yhteisen lausunnon henkilöstöleikkauksista ovat 24.10.2019 allekirjoittaneet Agronomiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti ja Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Päivi Lahti, Suomen Eläinlääkäriliitto, puh. 050 911 9117 tai paivi.lahti@sell.fi
Neuvottelupäällikkö Outi Parikka, Agronomiliitto ry, puh. 040 901 1642 tai outi.parikka@agronomiliitto.fi
Edunvalvontapäällikkö Arja Varis, Loimu ry, puh. 0400 488 516 tai arja.varis@loimu.fi

Vuoden 2019 Ammattikeittiöosaajaksi valittiin tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä. Laaja-alaisesti ravitsemisalaa kehittävä Karppinen uskoo teknologian tuomiin mahdollisuuksiin modernissa ammattikeittiöympäristössä.  Titteli julkistettiin Ammattikeittiöosaajat ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.

Karppinen vastaa Kymijoen Ravintopalveluissa keskuskeittiö Kapyysin tuotannosta ja elintarvikehankinnoista. Hän toivoo, että voimakkaasti kehittyvän ammattikeittiötyön vetovoimaisuus kasvaisi nuorten mielikuvissa: ”Ala on mennyt valtavasti eteenpäin - niin työskentelyolosuhteet ja ergonomia kuin raaka-aineiden jalostusaste. Samalla ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän. On hallittava tietotekniikka, hygieniaosaaminen, erityisruokavaliot, eri ruoanvalmistusmenetelmät ja laitteistot. Kasvavissa yksiköissä jokaisen on ymmärrettävä olevansa osa isompaa prosessissa”, Karppinen kuvailee.

Karppinen on pitkän linjan keittiöammattilainen, joka on ennakkoluulottomasti kehittänyt tuotantomenetelmiä ja ruokapalvelun toimintatapoja niin omassa työympäristössään kuin laajemminkin.  Hän on toiminut uraauurtavasti tuomalla ensimmäisten joukossa Suomessa kylmävalmistuksen yhdeksi ammattikeittiöiden ruuanvalmistusmenetelmistä.  Ammattikeittiön elintarvikehankinnoissa ja koko tuotantoprosessin hallinnassa hän luottaa teknologian ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Hän uskoo asiakkaidenkin hyötyvän digitalisaatiosta muun muassa raaka-aineiden parantuneen jäljitettävyyden vuoksi.

”Jyrki kehittää ruokapalvelualaa laaja-alaisesti ja on aina valmis opastamaan muita”, kehuvat kollegat.
 ”Ihailemme Jyrkin huumorintajua ja jämäkän reilua asennetta työtä ja työtovereita kohtaan.” Karppista kysytään usein luennoimaan ja kommentoimaan alan tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Ammattikeittiöosaajien koulutustoimikunnassakin vaikuttava Karppinen arvostaa yhdistyksen seminaareja ja koulutustarjontaa: ”Järjestöllä on tavattoman hyvä koulutustarjonta. Se on tärkeää etenkin maakuntien väelle.”

Karppisen 20-vuotinen työura starttasi HYKSin keittiöllä tiskarina Helsingin Meilahdessa. Hän oli jo silloin suorittanut suurtalousesimiehen tutkinnon, mutta tarttui valppaana tarjolla olevaan tehtävään: ”Minulle tarjottiin kahden viikon työjaksoa. Tiskasin sen, mutta pestistä tulikin yli kymmenen vuotta kestävä esimiesjakso eri klinikoiden keittiöissä. Silloin elettiin 1990-luvun puoliväliä. Työvoimasta oli pulaa, ja hyvästä tekijästä otettiin heti kiinni.”

Tarve osaavalle työvoimalle on vain kasvanut vuosien mittaan. Jyrki Karppinen on osoittanut tähänastisella urallaan, kuinka mielekästä ja monipuolista ammattikeittiötyö voi olla. 

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry
marjut.huhtala@amko.fi, +35850 341 3957
Tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen, Kymijoen Ravintopalvelut Oy
jyrki.karppinen@makunne.fi, puh. +358 400 583 187
Markkinointipäällikkö Sini Hyöky, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, p. 040 354 1266.
sini.hyoky@makunne.fi

Kuva 1:
Vuoden Ammattikeittiöosaaja 2019 on tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen Kymijoen Ravintopalvelut Oy:sta.

Kuva: 2
Titteli julkistettiin Ammattikeittiöosaajat ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 24.10.2019.
Kuvassa onnittelemassa vasemmalla Ammattikeittiöosaajat ry:n puheenjohtaja Kirsi Hanski ja oikealla toiminnanjohtaja Marjut Huhtala.

Orkla Suomen lokakuun uutuuksiin kuuluvissa Paulúnsin pähkinäpatukoissa on kolme eri makua – maapähkinä-kaakao, cashew-kookos-vadelma ja manteli-omena-kaneli.

Patukat sisältävät 70% pähkinöitä ja siemeniä, hyviä rasvoja ja ne ovat myös proteiinipitoisia. Kuten muutkaan Paulúns-tuotesarjan tuotteet, myöskään pähkinäpatukat eivät sisällä lisättyä sokeria. Manteli-omena-kaneli -patukalle on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo siitä, että kyseinen tuote on tuoteryhmässään terveyden kannalta parempi vaihtoehto.

”Uudet pähkinäpatukat ovat täynnä terveellistä hyvää ja ne ovat myös täyttäviä. Rakenteeltaan patukat ovat mukavan pehmeitä, ja niitä on helppo syödä. Ja maku on tietysti erinomainen”, kertoo Paulúns-tuotemerkistä vastaava Paula Pöntynen Orkla Suomelta.

Kaikki Paulúns-tuotteet on kehitetty yhdessä ruotsalaisen ravitsemusfysiologin Fredrik Paulúnin kanssa. Tuotteiden perusfilosofia on niiden hyvä ravitsemuksellinen sisältö. Niissä on runsaasti kuitua ja luontaisesti kivennäisaineita ja vitamiineja, mutta ei lisättyä sokeria.

”Näkemyksemme on, että tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa, ja monipuoliseen ruokavalioon sisältyy oikeanlainen ateriarytmi välipaloineen. Paulúnsin pähkinäpatukat ovat maistuva, ravitseva ja terveellinen välipala ilman lisättyä sokeria. Jos syöt hyvin, voit hyvin,” Pöntynen tiivistää.

Lisätietoja:

Paula Pöntynen, markkinointipäällikkö, Orkla Suomi, paula.pontynen@orkla.fi

Tuotteiden näytetilaukset:

Jenna Toivanen, markkinointiassistentti, Orkla Suomi, jenna.toivanen@orkla.fi

Lihatukku Veijo Votkinin tehtaanmyymälään ja palvelutiskeille saapuu suoraan Baltian metsistä riistaa, joka on Chef Wotkin's -tyyliin takuuvarmasti tuoretta.

Votkinin lihatukulla on Virossa Baltian suurimpia riistateurastamoja, jossa käsiteltävä riista hankitaan suoraan tutuilta virolaisilta metsästysseuroilta. ”Metsästysseurat soittavat meille ja kuljetusautomme käyvät noutamassa riistan suoraan seuroilta. Riistankylmäkuljetus autollamme saamme nopeasti ruhot riistateurastamolle, joten kylmäketju ei katkea”, Votkin selittää.

Riistapyöryköistä ja hirvijauhelihasta helpot riistaherkut

Votkinin lihatukulla on harvinaisen hyvä tilanne riistan saannin suhteen. ”Baltia-yhteyden ansiosta saamme tänäkin vuonna takuuvarmasti toista tuhatta hirveä, jonkun verran enemmän Saksan hirveä ja reilut pari tuhatta kaurista. Se tarkoittaa, että meillä on kuluttajille tarjolla mm. tuoretta hirvijauhelihaa, josta voi valmistaa helposti vaikkapa pyöryköitä tai -pihvejä. Myös riistamakkaroiden menekki on kasvanut viime vuosina. Niiden raaka-aineina käytämme hirveä, peuraa, kaurista ja kotimaista porsasta”, Votkin kertoo.

”Hirvi syksyn riistaherkku, niitä kaataa meille Eestin serkku.”

Tuoreesta hirvenlihasta voi valmistaa monen moisia herkkuja padassa, uunissa ja pannulla. Votkin kertoo, että heidän valikoimasta löytyy mm. hirven sisä-, ulko-, kulma- ja paahtopaistia, luutonta lapaa, sisä- ja ulkofileetä, hirven 100% jauhelihaa sekä hirvi-sikajauhelihaa 60%/40%. ”Sörnäisten tehtaanmyymälämme ja palvelutiskiemme henkilökunnalta kannattaa kysäistä vinkkejä omaan kotikeittiöön”, Votkin vinkkaa.

Chef Wotkin's tehtaanmyymälä
Tukkutori, Sörnäinen
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17

Chef Wotkin's palvelutiskit
Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos, Helsinki

Lisätiedot:
Tuija Nieminen, Lihatukku Veijo Votkin Oy, tuija.niminen@votkin.fi, puh. 09 774 33 411
www.wotkins.fi

År 2017 uppgick fiskeriföretagens intäkter till totalt 959 miljoner euro och branschen sysselsatte 1 643 företag. Fiskeriföretagen genererade 2 498 årsverken. Av företagen var 71 procent fiskeföretag. Sett till intäkterna och sysselsättningen var fiskförädlingen den största sektorn. Fiskförädlingen stod också för det högsta nettoresultatet i branschen. Vattenbruksföretagen förbättrade sina nettoresultat mest.

Enligt lönsamhetsstatistiken för fiskerinäringen sysselsatte fiskerinäringen 1 643 företag 2017. Statistikuppgifterna gäller företag verksamma inom sektorerna kommersiellt fiske i havsområdet, vattenbruk, fiskförädling, partihandel och minuthandel. Tills vidare omfattar statistiken inte företag inom insjöfisket.

– Merparten, 71 procent, av företagen inom fiskerinäringen var fiskeföretag. Fiskhandeln och fiskförädlingen är mycket koncentrerade sektorer, de tio största företagen står för klart över 80 procent av sektorernas totala omsättning. Även inom vattenbruket stod de tio största företagen för över hälften av den totala omsättningen, säger Markku Kärnä, forskare vid Naturresursinstitutet.

Fiskerinäringssektorernas totala intäkter uppgick till 959 miljoner euro, vilket är 6 procent mer än 2016. Fiskförädlingen och fiskhandeln stod för närmare 90 procent av intäkterna i branschen.   Fiskförädlingsföretagen förbättrade sina intäkter med 13 procent och uppvisade de största intäkterna inom fiskerinäringen, 354 miljoner euro.

Fiskerinäringen genererade 2 498 årsverken. Antalet låg på samma nivå som under fjolåret. Fiskförädlingens sysselsättande effekt var störst med en andel om 30 procent. Parti- och minuthandeln med fisk hade en andel på totalt 45 procent. 

Fiskerinäringens nettoresultat var positivt inom alla sektorer. Fiskförädlingen uppvisade det högsta nettoresultatet, 8,8 miljoner euro. Vattenbruksföretagen nådde nästan lika högt och mångdubblade sitt nettoresultat från 2016.

Uppgifterna finns i Ekonomidoktorn och på stat.luke.fi

Naturresursinstitutet publicerar ekonomiska nyckeltal om fiskeriföretagen på webbplatsen Ekonomidoktorn och i statistikdatabasen på stat.luke.fi. Dessa innehåller de ekonomiska nyckeltalen för 2008–2017 på finska, svenska och engelska. Nyckeltalen presenteras för förädling och fiskhandel enligt företagets storlekskategori, för vattenbruk enligt produktionsinriktning och för fiske enligt typ av fiske.

Bild: Fiskerinäringens reella intäkter (mn €) per sektor åren 2008–2017.

Statistik: Fiskerinärigens lönsamhet 2017

Mer information:

Markku Kärnä, forskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 7300, fornamn.efternamn@luke.fi
Joonas Valve, forskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 2980, fornamn.efternamn@luke.fi

Ekonomidoktorn

Lukes statistiktjänster

Vuonna 2017 kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 959 miljoonaa euroa ja alalla toimi 1 643 yritystä. Kalatalousyritykset työllistivät 2 498 henkilötyövuotta. Yrityksistä 71 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan ja työllistävyydeltään suurin toimiala oli kalanjalostus. Kalanjalostajat tekivät myös alan suurimman nettotuloksen. Eniten nettotulostaan paransivat vesiviljely-yritykset.

Kalatalouden kannattavuustilaston mukaan kalataloudessa toimi 1 643 yritystä vuonna 2017. Tilaston tiedot koskevat yrityksiä, jotka toimivat merialueen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan aloilla. Sisävesikalastusyrityksiä tilasto ei toistaiseksi sisällä.

– Suurin osa eli 71 prosenttia kalatalouden yrityksistä oli kalastusyrityksiä. Kalakauppa ja jalostus ovat hyvin keskittyneitä eli kymmenen suurinta yritystä tuottaa selvästi yli 80 prosenttia toimialojen kokonaisliikevaihdosta. Myös vesiviljelyssä kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisliikevaihdosta on yli puolet, kertoo tutkija Markku Kärnä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kalatalouden toimialojen kokonaistuotot olivat 959 miljoonaa euroa, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kalanjalostus ja kalakauppa tekivät alan tuotoista lähes 90 prosenttia.   Kalanjalostajat paransivat tuottojaan 13 prosenttia ja tekivät kalatalouden suurimmat tuotot, 354 miljoonaa euroa.

Kalatalous työllisti 2 498 henkilötyövuotta. Määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kalanjalostus työllisti eniten, 30 prosenttia, koko toimialasta. Kalan tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli yhteensä 45 prosenttia.  

Kalatalouden nettotulos oli voitollinen kaikilla toimialoilla. Suurimman nettotuloksen, 8,8 miljoonaa euroa, tekivät kalanjalostajat. Lähes samaan ylsivät vesiviljely-yritykset, joiden nettotulos moninkertaistui vuodesta 2016.

Tiedot Taloustohtorissa ja stat.luke.fi-verkkopalvelussa

Kalatalousyritysten taloudellisia tunnuslukuja julkaistaan Luken Taloustohtorissa sekä tilastotietokannassa stat.luke.fi. Palveluissa ovat nähtävissä taloudelliset tunnusluvut vuosilta 2008−2017 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yritysten taloudellisia tunnuslukuja voi tarkastella jalostuksen ja kalakaupan osalta yrityksen suuruusluokan, vesiviljelyssä tuotantosuunnan ja kalastuksessa kalastusmuodon mukaan.

Kuva: Kalatalouden reaaliset tuotot (milj. €) toimialoittain vuosina 2008–2017.

Tilasto: Kalatalouden kannattavuus

Lisätietoja:

Tutkija Markku Kärnä, Luke, puh. 029 532 7300, etunimi.sukunimi@luke.fi
Tutkija Joonas Valve, Luke, puh. 029 532 2980, etunimi.sukunimi@luke.fi

Taloustohtori

Luken tilastopalvelut

Tervetuloa Kalatalouden Innovaatiopäivien tiedotustilaisuuteen!

Paikka: Scandic Aviacongress, huone Conference 39, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa

Aika: torstaina 7.11.2019 klo 10-11

Kalatalouden Innovaatiopäivät järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tapahtuma kerää koolle 250 osallistujan joukon kala-alan yritysten henkilökuntaa, asiantuntijoita ja hallinnon edustajia. Kahden päivän aikana kuullaan kala-alan innovaatio-ohjelmien viimeisimmästä kehityksestä ja suunnataan katse tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Voit tutustua koko ohjelmaan tapahtuman verkkosivuilla.

Olemme poimineet muutaman kiinnostavan makupalan jo ennen tapahtuman alkua medialle esitettäväksi.

Innovaatio-ohjelmilla vahvasti kohti kestävää ja kehittyvää kalatoimialaa

Timo Halonen, Maa- ja metsätalousministeriö

Silakan dioksiinipitoisuudet laskevat edelleen

Panu Rantakokko, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kala suomalaisten ruokapöydässä syksyllä 2019

Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ry

Esitysten jälkeen haastattelumahdollisuus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

Ennakkoilmoittautumista ei vaadita, mutta voit halutessasi ilmoittaa osallistumisestasi
ennakkoon lähettämällä sähköpostia osoitteeseen katriina.partanen@prokala.fi

Katsojien suosikkiohjelma Olet mitä syöt alkaa joulukuussa MTV3-kanavalla uuden tuotantokauden jaksoin. Nyt alkavalla kaudella mukana on 10 julkisuudesta tuttua rohkeaa suomalaista, joiden apuna, tukena ja valmentajana elämäntaparemontissa ja kamppailussa hyvinvoinnin puolesta toimii jo aiemmalta kaudelta tuttu hyvinvointilääkäri Pippa Laukka.

Sanavalmis ja urheilullinen lääkäri nostaa kissan pöydälle ja faktat tiskiin, kun kyse on terveydestä ja elämänlaadusta. Ohjelman keskiössä on edelleen ruoka, mutta kalorien laskennan sijaan terveysasiantuntija peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa, johon kuuluvat liikunnan ja terveellisen ravinnon lisäksi myös lepo ja henkinen hyvinvointi. Pippa antaa itsestään täydet sata prosenttia — ja vaatii samaa sitoutumista myös ohjelman päähenkilöiltä. 

Julkisuudesta tutut suomalaiset painivat hyvin erilaisten ruokavalio-ongelmien kanssa. Kauden aikana nähdään 10 kutkuttavaa, koskettavaa ja inspiroivaa elämäntapamuutosta, joilla lähdetään tavoittelemaan pysyvää hyvinvointia. Miten kantti kestää? Riittävätkö tahto ja voimat treenaamiseen ja ruokavalion kunnostukseen? Avuksi elämänmuutokseen otetaan myös tuorein tieto ja tekniikka, jotka paljastavat huonojen elämäntapojen tekemät tuhot kehossa ja mitä riskejä on tulossa, ellei täyskäännöstä tehdä juuri nyt.  

Elämäntaparemontin kokevat henkilöt:

1/10: Oskari Katajisto
Oskari Katajisto on työskennellyt näyttelijäntyön lisäksi muun muassa ohjaajana ja käsikirjoittajana. Hänen on aika haastaa elämäntapansa ja kumota virheelliset luulot omasta terveydentilasta.   

2/10: Ina Mikkola
Ina Mikkola on sähäkkä toimittaja ja mediapersoona, jonka vegaanielämä on kaikkea muuta kuin terveellistä. Hektinen elämäntyyli ja intohimo työhön ovat harhauttaneet Inan kauaksi hyvinvoinnin raiteilta elimistön huutaessa puutostilojaan. 

3/10: Henry Saari
Entisen Mr. Finlandin, Henry the Greatinakin tunnetun aikuisviihdekonkari Henry Saaren kamppailulle kilojen kanssa on aika panna piste. Sikspäkki on vaihtunut pallomahaan ja lähtötilanne on hengenvaarallinen.  

4/10: Meiju Suvas
Sähäkän iskelmäkuningattaren Meiju Suvaksen vaaka näyttää yli sataa kiloa. Kuusikymppisen Vantaan Jane Fondan epäsäännöllinen keikkaelämä ja sitkeässä istuvat kasaridieettiuskomukset ovat Meijulle suuri haaste. 

5/10: Kari Kanala
Kari Kanala on tv-pappina tutuksi tullut kirkkoherra Helsingistä. Haastetta arkeen tuo muun muassa juustoilla, roskaruoalla ja oluella herkuttelu. Nousevan painon lisäksi jalkapallon perässä kirmaamista vaikeuttavat toistuvat vammat. 

6/10: Wallu Valpio
Mediapersoona, kulttuurituottaja, muusikko ja poliitikko Wallu Valpio tunnetaan erikoisista elämäntavoistaan, jotka koostuvat pääsääntöisesti siiderin juonnista ja Marlboron sauhuttelusta. Wallun uskomukset terveydestä ja hyvinvoinnista pannaan koetukselle.

7/10: Veera Bianca
Veera Bianca on suosittu bloggari, joka elää unelmaansa matkustaen, kirjoittaen ja valokuvaten. Arki ei kuitenkaan ole pelkkää huoletonta skumpan kilistelyä ja Veera Bianca onkin ajautunut tilanteeseen, jossa ylipaino on lähtenyt käsistä. 

8/10: Mikko Töyssy
Näyttelijä, tv-kasvo ja muusikko Mikko Töyssy on kamppaillut painonhallinnan kanssa jo vuosia. Liikunta on lähellä sydäntä, minkä vuoksi liikakilot ja ahmiminen menevät tunteisiin. Mikko on tunteellisten tosiasioiden äärellä.

9/10: Kaisa Liski
Piinkovan bisnesnaisen, mediapersoonan ja äiti-ihmisen jaksaminen ja stressinsietokyky alkaa olla todellisella koetuksella. On aika hidastaa vauhtia, opetella syömään oikeaa ruokaa ja huolehtimaan vihdoin ja viimein myös itsestään.

10/10: Riku Suokas
Uupumus on kolkutellut kotimaisen stand up -komiikan grand old manin, näyttelijä, käsikirjoittaja ja teatterinjohtaja Riku Suokkaan ovelle jo kerran jos toisenkin. Stressi on tullut jäädäkseen, oman hyvinvoinnin kustannuksella. 

#oletmitäsyöt

Olet mitä syöt MTV3-kanavalla keskiviikkoisin 4.12. klo 20 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Olet mitä syöt -ohjelman MTV:lle tuottaa Aito Media.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Aito Media, vastaava tuottaja Jutta Tuomaala, 050 581 8135, jutta.tuomaala@aitomedia.fi

Wasteless – Ruokahävikin vähentäminen julkisissa suurkeittiöissä on EAKR-rahoitteinen hanke jonka yhteistyökumppaneina toimivat Kurikan kaupunki, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri. Hanketta koordinoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja mukana hanketyössä toimii Vaasan Yliopisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää syntyvän ruokahävikin hyödyntämistä nykyistä paremmin ja vähentää hävikin määrää.

Restonomi (AMK) -opiskelijat ovat tuotekehittäneet Kurikan ruokapalvelujen ruokalistan ruokapareja toimeksiantona Wasteless -hankkeelle (TP2 reseptiikan kehittäminen ja annoskokojen optimointi). Kurikan yläasteen, lukion ja Kurikan Sedun opiskelijoista on koostettu arviointiraati, joka arvioi kehitettyjä ruokapareja tiistaina 29.10.2019 klo 13.30 Kurikan kampukselle. Restonomi (AMK) -opiskelijat esittelevät ruokaparit lyhyesti raadille, jonka jälkeen raatilaiset maistelevat annoksia ja kirjaavat palautteet arviointilomakkeille. Raatilaiset arvioivat kolme ruokaparia.

Lisätietoja: projektipäällikkö Taina Seppälä-Kolkka puh. 040 680 7095,  taina.seppala-kolkka@seamk.fi

Perinteistä sadonkorjuujuhlaa vietetään Lappeenrannan Linnoituksen Vihreässä Makasiinissa 2.11.-3.11. kello 10-16!

Kekreille markkinahumua tuovat sekä paikalliset, että kotimaiset käsityöläiset ja yrittäjät.

Koko perheen tapahtumassa pääsee esimerkiksi herkuttelemaan makkaroilla sekä vastapaistetuilla vohveleilla ja kahvilla, temuamaan Kaverikoirien kanssa, tutustumaan Lappeenrannan Vapaapalokunnan esittelemään paloautoon sekä Linnoituksen kahviloihin, museoihin ja myymälöihin.

Tervetuloa viettämään syksyistä viikonloppua kanssamme!

Tapahtuman järjestää Hype Markkinointi.

Eurooppalaiset eläinjärjestöt vaativat, että sikojen tainnuttaminen teurastusta varten korkeita hiilidioksidipitoisuuksia sisältävällä kaasulla on kiellettävä vuoteen 2025 mennessä. Hiilidioksiditainnutus on yleinen sikojen tainnutusmenetelmä, joka aiheuttaa eläimille voimakasta kipua ja vakavaa kärsimystä.  

Hiilidioksiditainnutuksen kieltämisen lisäksi eurooppalaisten eläinjärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animals jäsenjärjestöineen vaatii Euroopan unionin ja EU-maiden päättäjiltä sekä alan teollisuudelta investointeja vaihtoehtoisten tainnuttamismenetelmien kehittämiseksi. Hiilidioksiditainnutus on hyvin yleinen tainnutusmenetelmä, ja sitä käytetään EU:n suurimmissa teurastamoissa sikojen tainnuttamiseksi ennen kalttausta ja verenlaskua.

Esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa, jotka kuuluvat EU:n suurimpiin sianlihantuottajamaihin, 85–95 % sioista tainnutetaan hiilidioksidilla, mikä tarkoittaa yli 100 miljoonaa sikaa vuodessa.

Tainnutuskaasun korkea hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa kipua ja stressiä sioille koko tainnutuksen ajan tainnutuksen alusta tajunnan menettämiseen saakka. Tainnutus kestää noin minuutin. Eläinjärjestöjen keräämä videomateriaali sikojen hiilidioksiditainnutuksesta on herättänyt kansalaisissa tyrmistystä niin EU:ssa kuin kansainvälisestikin.

SEY Suomen eläinsuojelu ja Animalia yhtyvät kattojärjestönsä Eurogroup for Animalsin linjaukseen ja vaativat, että sikojen tainnuttaminen korkeita hiilidioksidipitoisuuksia sisältävällä kaasulla lakkautetaan mahdollisimman pian.

“Tutkimusten mukaan hiilidioksiditainnutus aiheuttaa sioille vakavaa kärsimystä. Siat kärsivät pelosta, kivusta ja stressistä altistuessaan hiilidioksidille. Silti Suomessa teurastettavista sioista suurin osa tainnutetaan hiilidioksidilla. Siksi vaadimme hiilidioksiditainnutuksen kieltoa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Eurogroup for Animals jäsenjärjestöineen työskentelee sen puolesta, että EU:n lopetusasetus uudistetaan. Eurogroup for Animals vaatii, että asetuksessa kielletään korkeita hiilidioksidipitoisuuksia sisältävän kaasun käyttö sikojen tainnutuksessa ja teurastuksessa vuoden 2025 alusta lähtien. Lisäksi vuoden 2023 asetuksen arvioinnissa tulee varmistaa, että kaupallisesti kannattavia vaihtoehtoja on olemassa.

“Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja lihateollisuuden on tehtävä investointeja sikojen tainnuttamisen kehittämiseksi. Hiilidioksiditainnuttamiselle täytyy löytyä korvaava menetelmä, joka joko tainnuttaa eläimet välittömästi tai on eläimille stressitön ja kivuton, mikäli tainnutus etenee vähitellen”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Eurogroup for Animals edustaa 69 eläinjärjestöä 24 EU-maassa, Sveitsissä, Serbiassa, Norjassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Perustamisestaan vuonna 1980 saakka se on onnistunut parantamaan eläimiä koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa. Eurogroup for Animals edustaa kansalaismielipidettä jäsenjärjestöjensä kautta. Eurogroup for Animalsilla tarjoaa tieteellistä ja teknistä asiantuntemusta päättäjien tueksi eläinten hyvinvointia koskevissa asioissa.

Uudella kaudella Kokkisodassa tarjoillaan entistä vähemmän lihaa, kun vieraat tuovat ruokakasseissaan monenlaisia vaihtoehtoisia proteiininlähteitä. Keittiöissä nähdään mitä mielikuvituksellisempia raaka-aineita lupiininsiemenistä torakoihin ja toukkiin, joista kokit pääsevät loihtimaan herkullisia annoksia.

"Huippukokkimme ovat aina kiinni tämän päivän kuumimmissa ruokatrendeissä, eikä heillä mene sormi suuhun villeimpienkään ainesosien edessä. Erityiskiitokset myös vieraillemme, jotka olivat huolellisesti miettineet ruokakassiensa sisällöt kilpailun voitto tähtäimessä ja kokkeja haastaen", ohjelman juontaja Sumari kertoo innostuneena.

Apukokkeina hyörii värikäs tähtisikermä

Vieraina nähdään jälleen tuttuja kasvoja viihteen, taiteen ja musiikin maailmasta. Joka jaksossa on kaksi vierasta ja kaksi kokkia, joista muodostetaan kaksi yleisön suosiosta kilpailevaa joukkuetta. Vieraat tuovat mukanaan itse 20 eurolla valitsemansa raaka-aineet, joista Kokkisodan huippukokkien tehtävänä on valmistaa 20 minuutissa makuhermoja kutkuttavia mestariteoksia. Lopuksi yleisö päättää, kumman joukkueen ateria on houkuttelevin.

Uuden kauden vieraina nähdään Perttu Sirviö, Ile Uusivuori, Timo Koivusalo, Lola Odusoga, Pia Penttala, Pippa Laukka, Mari Eder, Krista Pärmäkoski, Helmi-Leena Nummela, Christoffer Strandberg, Paula Noronen, Kalle Palander, Matti Leino, Heikki Ranta, Minna Kuukka, Arttu Harkki, Anna-Maija Tuokko, Saara Kotkaniemi, Paleface ja Stig.

Jakso 1. to 28.11. klo 20: Perttu Sirviö ja Ile Uusivuori

Keittiössä toisiaan vastaan taistelevat Remonttipiiskuri Perttu Sirviö ja juontaja Ile Uusivuori, joiden aineksista syntyy tajuttoman herkulliset annokset.

Jakso 2. to 5.12. klo 20: Timo Koivusalo ja Lola Odusoga

Kokkisodan keittiön valtaa vitsien leiskunta, kun Timo Koivusalo saapuu lieroineen paikalle. Lola Odusoga paljastaa hänen ja Harri Syrjäsen yhteisen historian. Molemmat vieraat ovat olleet jo toistakymmentä vuotta sitten Kokkisodassa – Koivusalo jopa kaikkien aikojen ensimmäisessä jaksossa vuonna 1999!

Jakso 3. to 12.12. klo 20: Pia Penttala ja Pippa Laukka

Upeat naiset valtaavat Kokkisodan keittiön, kun vieraiksi saapuvat Supernanny Pia Penttala ja lääkäri Pippa Laukka. Pia paljastuu pakastealtaiden kuningattareksi ja Pippa löytää lääkärille tutun elimen.

Jakso 4. to 19.12 klo 20: Mari Eder ja Krista Pärmäkoski

Keittiössä kohtaavat ampumahiihtäjä Mari Eder ja hiihtäjä Krista Pärmäkoski, jotka paljastavat huippu-urheilijoiden paheet.

Jakso 5. to 26.12. klo 20: Helmi-Leena Nummela ja Christoffer Strandberg

Näyttelijät Helmi-Leena Nummela ja Christoffer Strandberg valloittavat keittiön ja haastavat kokit karkkinauhoin ja hiilipussein.

Jakso 6. to 9.1. klo 20: Paula Noronen ja Kalle Palander

Kokkisodassa taistellaan sanan säilällä, kun keittiöön saapuvat kirjailija Paula Noronen ja ex-alppihiihtäjä Kalle Palander.

Jakso 7. to 16.1. klo 20: Matti Leino ja Heikki Ranta

Hämmennys valtaa Kokkisodan keittiön, kun Rantabaarin valovoimaiset näyttelijät Matti Leino ja Heikki Ranta paljastavat oudot raaka-aineensa.

Jakso 8. to 23.1. klo 20: Minna Kuukka ja Arttu Harkki

Kokkisodan keittiössä tartutaan jo vasaraan, kun radiojuontajat Minna Kuukka ja Arttu Harkki iskevät ainekset tiskiin.

Jakso 9. to 30.1. klo 20: Anna-Maija Tuokko ja Saara Kotkaniemi

Kokkisodan keittiössä huumaannutaan ihanista annoksista Anna-Maija Tuokon ja Saara Kotkaniemen seurassa.

Jakso 10. to 6.2. klo 20: Paleface ja Stig

Kokkisodassa koetaan ennennäkemättömiä hetkiä, kun Sikke näkee Palefacen tuomat raaka-aineet. Stig hurmaa pizzantuunauksella.

Kokkisota MTV3-kanavalla torstaisin 28.11. klo 20 alkaen.

Uusi jakso mtv-palvelussa lähetyspäivisin heti vuorokauden vaihduttua, ja C More -suoratoistopalvelussa 28.11. alkaen koko kausi katsottavissa.

#kokkisota

Kokkisota perustuu Ready Steady Cook -ohjelmaformaattiin.

Kokkisodan MTV:lle tuottaa Endemol Shine Finland Oy.

Lisätiedot:

Kuvat: Venetsia

MTV, ohjelmaviestintä: Arto Suominen, 040 664 7579, arto.suominen@mtv.fi

MTV, vastaava tuottaja: Pia Louhivuori, 040 646 3232, pia.louhivuori@mtv.fi

Endemol Shine Finland, vastaava tuottaja: Pauliina Ojala, 050 343 5834, pauliina.ojala@endemolshine.fi

Tervetuloa Reijo Laatikaisen Taltuta lievä tulehdus -uutuuskirjan aamupalainfoon

maanantaina 11.11. klo 9.00 Sokos Hotel Vaakunan kabinettiin.

Aamupala tarjolla klo 8.45 lähtien

Sokos Hotel Vaakuna, 10. krs, Asema-aukio 2, Helsinki

Kirjassaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, kuinka piilevästä tulehduksesta pääsee eroon ravinnolla ja elämäntavoilla. Lievä tulehdus on salakavala vaiva, joka osaltaan aiheuttaa kansansairauksiamme. Tunnetusti terveelliset ravintotottumukset ja elämäntavat ovat kaiken perusta, mutta myös yksittäisillä ruokavalinnoilla on vaikutusta. 

Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan ma 4.11. mennessä osoitteeseen: marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

Lappeenrannan perinteinen Joulutori avautuu 7. joulukuuta ja jouluisesta tunnelmasta voi nauttia Marianaukiolla aina 22.12.2019 saakka.

Joulutorin kauppiashaku päättyi syyskuussa ja kauppiaat on nyt valittu. Tänä vuonna Marianaukion punaisissa mökeissä nähdään 28 kauppiasta, joista uusia kauppiaita on kymmenen. Joulutorin tuottajan, Mimmone Oy:n Minna Leinosen mukaan tunnelmallisissa mökeissä on tuttuun tapaan tarjolla paikallisia ja persoonallisia tuotteita ja joulupöydän herkkuja.

– Painotimme tämän vuoden kauppiashaussa erityisesti paikallista osaamista, kädentaitoja ja tuotteiden laadukkuutta. Suomalaiset haluavat kuluttaa aiempaa kestävämmin ja suosivat entistä enemmän vastuullisesti tuotettuja kotimaisia tuotteita. Merkittävä osa Joulutorille tulevista kauppiaista suunnittelee ja valmistaakin itse myyntiin tulevat tuotteensa.

Leinonen kertoo, että Joulutorilla tulee aiempien vuosien tapaan olemaan tarjolla perinteisiä käsityötuotteita, mutta tänä vuonna mukana on aiempaa enemmän myös koneavusteisesti tuotettuja käsitöitä sekä elintarvikkeita.

– Moni tulee Joulutorille ostamaan joululahjoja, mutta myös herkkuja joulupöytään.  Paikalla tuleekin olemaan viime vuoteen nähden enemmän elintarvikkeita valmistavia ja myyviä kauppiaita. Elintarvikkeet ovat kysyttyjä tuotteita Joulutorilla, joten on hienoa, että myös elintarvikkeiden valmistajat ovat löytämässä tapahtuman.

Osa kauppiaista palvelee Joulutorilla ajalla 7.–14.12. tai 15.–22.12. ja osa on paikalla koko Joulutorin ajan. Marianaukiolle tulee myös pop up -kauppiaita yksittäisiksi päiviksi. Kauppiaisiin ja myyntiaikatauluihin voi tutustua tarkemmin Joulutorin verkkosivustolla.

Jouluostosten lisäksi Marianaukiolla voi nauttia joulun tunnelmasta erilaisten ohjelmanumeroiden parissa ja hakea lämmikettä glögikahvilasta. Lappeenrannan kaupungin järjestämän ja Mimmone Oy:n tuottaman tapahtuman ohjelmasta ja muista palveluista tiedotetaan tarkemmin marraskuun aikana.

Kuva: Joulutori 2018. Lappeenrannan kaupunki/Minna Kivistö.

Lisätietoja:

Ideointi- ja tapahtumatoimisto Mimmone Oy, Minna Leinonen,
puh. 040 757 4901, minna.leinonen(at)mimmone.fi

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio
puh. 0400 155 597 jorma.kallio(at)lappeenranta.fi

Lisätietoja Joulutorista: www.lappeenrannanjoulutori.fi

Hallitus esittää neljännessä lisätalousarvioesityksessään 3,3 miljoonan euron lisäystä Ruokavirastolle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvauksiin esitetään 65 miljoonan euroa keväällä 2019 hyväksytyn ohjelmamuutoksen mukaisesti.

Ruokavirastolle esitetystä määrärahasta 3,0 miljoonaa euroa on lisärahoitusta toiminnan turvaamiseen ja runsaat 0,3 miljoonaa euroa tietojärjestelmähankkeisiin.

- Haluamme turvata Ruokaviraston tärkeän roolin niin CAP-valmistelussa, vienninedistämisessä, kuin ennaltaehkäisevissä toimissa koskien eläin- ja kasvitauteja. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää turvata Ruokaviraston ydintoiminnot maksajavirastona, jotta viljelijöiden tukimaksatuksissa ei ilmenisi viivästyksiä, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 26.3.2019 hyväksytyssä ohjelmamuutoksessa lisättiin ympäristökorvauksiin yhteensä 70 miljoonaa euroa, josta 65 miljoonaa euroa toteutetaan vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy lisäksi eräitä maaseutuohjelman tukien myöntövaltuuksien uudelleenbudjetointeja. Näillä muutoksilla hallitus turvaa maaseutuohjelman 2014-2020 täysimääräisen toteutumisen. 

- Maaseutuohjelman täysimääräinen toteutuminen vahvistaa sekä elinvoimaista maaseutua että sen luonnonvarojen kestävää käyttöä, muistuttaa ministeri Leppä.

Tuottavuutta ja turvallisuutta tukeville hankkeille rahoitusta

Hallinnonalalla jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä. Ruokaviraston tietojärjestelmiin kohdistetun määrärahan lisäksi uudistetaan Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten hydrologista seurantajärjestelmää. Näihin uudistuksiin on osoitettu lisärahoitusta yhteensä vajaa 0,6 miljoonaa euroa.

Maanmittauslaitokselle esitetään 0,2 miljoonan euron lisäystä järjestelmämuutoksista, jotka aiheutuvat kansallista turvallisuutta alueiden käytössä ja kiinteän omaisuuden siirroissa varmistavista lakimuutoksista.  Vuoden 2020 alusta voimaan tulevat säädökset aiheuttavat Maanmittauslaitokselle tarpeen kehittää kiinteistöjen omistusoikeuksien kirjaamiseen liittyviä prosesseja ja tietojärjestelmiä.

Kalatalousalueille ehdotetaan palautettavaksi noin 1,7 miljoonaa euroa puutteellisten yhteystietojen takia jakamatta jääneitä omistajakorvauksia. Yhteystiedot puuttuvat erityisesti monelta järjestäytymättömältä osakaskunnalta. Kalastuslain mukaisesti kalatalousalueiden on käytettävä palautettavat varat kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvontaan. Tällä kertaluonteisella menettelyllä hoidetaan kaikkien vanhan kalastuslain säännösten vuoksi jakamatta jääneiden omistajakorvausten palauttaminen kalatalousalueille.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maatalous)

ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi (luonnonvaratalous)

Kotimainen kasvihuoneviljely on kehittynyt nopeasti aiempaa kestävämmäksi tuotantotavaksi. Teknologia on avittanut kasvihuoneen valaisuratkaisuja, ja moni viljelijä on siirtynyt led-valoihin.

Närpiöläinen Stefan Gulin vaihtoi tomaattiviljelynsä lamput ledeihin, ja tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia samalla kun energiankulutus laski huomattavasti. Närpiöläinen tomaattiviljelijä Stefan Gulin aloitti kasvihuoneyrittäjänä vuonna 2003 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Hän oli yksi ensimmäisistä Närpiön viljelijöistä, joka asensi kasvihuoneisiinsa led-valot. Moni viljelijä on tullut perässä.

”Siirryimme ledeihin vuonna 2013 pienellä koealueella. Pari vuotta sen jälkeen jatkoimme led-valojen asentamista yhä suuremmille alueille, ja 2016 koko 13 000 neliömetrin alueella oli ledit”, Gulin sanoo.

Nyt Gulinin kasvihuoneiden suurpainenatriumlamppuja täydentävät ledit, jotka kuluttavat vähemmän sähköä, tuottavat vähemmän päästöjä ja kasvattavat kasveja nopeammin.

Ennen asennusta Gulin kävi monta kertaa Hollannissa tutustumassa valaistukseen ja sen toimintaan. Yritykselle investointi led-valoihin oli suuri.

”Käytännössä investointi maksoi noin miljoona euroa, mutta kustannustehokkaamman tuotannon saavuttamiseksi uskon, että on hyvä hyödyntää uutta teknologiaa, jotta voimme kehittää kasvihuoneviljelyä jatkossakin”, hän kertoo.

Ledeistä taloudellista vaikutusta ja suuri ympäristöhyöty

Aikaisemmin kasvihuonetuotanto kulutti valtavasti sähköä talvella. Viljelijöiden siirtyminen vähäpäästöisempiin energianlähteisiin on pienentänyt roimasti kotimaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä.

Oy Gulin Ab:ssä monet valinnat on tehty ympäristö edellä. Esimerkiksi kasvihuone lämpenee puuhakkeella, ja lyhyet kuljetusmatkat kuluttajille, auttavat minimoimaan hävikin.

Gulin kertoo, että etenkin ledien ympäristöhyöty on ollut yritykselle suuri. Ledeistä saadaan myös taloudellista hyötyä.

”Voimme tuottaa enemmän satoa vähemmällä energialla, ympäristöystävällisesti. Tomaattisato kasvoi noin 15 prosenttia ja energiankulutus laski huomattavasti”, Gulin kertoo.

Öljynkäyttö on pudonnut kasvihuoneissa kymmenessä vuodessa 85 prosenttia

Luonnonvarakeskuksen tuottaman viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan* kotimaisen kasvihuoneviljelyn tuotannon hiilijalanjälki on puolittunut vuosien 2004-2017 välillä. Merkittävänä tekijänä on öljynkäytön väheneminen jopa 85 prosentilla.

Kun vertaillaan kotimaisen kasvihuonetuotteen ja ulkomaan tuontikasviksen ympäristövaikutuksia, energiankäyttö ei ole suinkaan ainut asia, johon kiinnittää huomiota. Esimerkiksi yhden kotimaisen kurkku- tai tomaattikilon tuotantoon tarvitaan noin 20-35 litraa vettä. Espanjalaisen tuotannon vesijalanjälki on 91-kertainen, eli reilusti yli 3 000 litraa tomaattikiloa kohden.

Myös viljelyaloissa on eroa: esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan kymmenkertainen ala maata saman vihannesmäärän tuotantoon Suomeen verrattuna.

Kestävä kuluttaja miettii valinnoissaan myös esimerkiksi työntekijöiden oloja tuotannossa. Kotimaisen tuotteen ostopäätöksen jälkeen voi olla varma siitä, että teko on vastuullinen.

Gulin toivoo, että myös kuluttajat arvostaisivat yhä enemmän ekologisuutta ruokaostoksissaan ja nostaa esille kotimaisten kasvisten puhtauden.

”Meille suomalaisille kasvihuoneviljelijöille on suuri etu, että voimme kasvattaa kasviksia käyttämättä torjunta-aineita toisin kuin eteläisillä leveysasteilla. Biologisen torjunnan lisäksi meillä Suomessa on puhdas ja raikas kasteluvesi”, hän sanoo.

*Tutkimus: Kasvihuonetuotannon ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiakulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki

Lisätietoja:

Johanna Smith, SLC:n puutarha-asiamies p. 041 465 1094, johanna.smith(at)slc.fi

Stefan Gulin, kasvihuoneyrittäjä Oy Gulin Ab, Närpiö p. 0400 697 075, stefan.gulin(at)agrolink.fi

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.laheltaparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära

Den inhemska växthusodlingen har snabbt utvecklats till ett hållbarare produktionssätt än tidigare. Tekniken har gett växthus nya belysningsalternativ och många jordbrukare har övergått till LED-belysning.

När Stefan Gulin i Närpes bytte till LED-lampor fick han 15 procent större tomatskörd samtidigt som energiförbrukningen minskade avsevärt. Stefan Gulin inledde som växthusföretagare år 2003 efter en generationsväxling. Han var en av de första jordbrukarna i Närpes som installerade LED-ljus i sina växthus. Många jordbrukare har gjort samma sak.

"Vi installerade LED-lampor på ett litet försöksområde år 2013. Några år senare fortsatte vi att installera LED i allt större områden och 2016 hade vi LED-lampor i hela det 13 000 kvadratmeter stora området", säger Gulin.

Nu har Gulin både högtrycksnatriumlampor och LED-lampor i sina växthus. LED-lamporna förbrukar mindre el, har mindre utsläpp och får växterna att växa snabbare. 

Före installationen besökte Gulin Holland flera gånger för att få mer information om belysningen och hur den fungerar. För företaget var investeringen i LED-ljus en stor sak.

"I praktiken kostade investeringen cirka en miljon euro. Men med tanke på en  kostnadseffektivare produktion tycker jag att det är bra att tillämpa ny teknik för att vi ska kunna utveckla växthusodlingen även i fortsättningen”, säger han.

LED ger ekonomisk nytta och stora miljöfördelar

Tidigare förbrukade växthusproduktionen enormt mycket el på vintern. När jordbrukarna började använda utsläppssnålare energikällor, har den inhemska växthusproduktionens koldioxidavtryck minskat väldigt mycket.

Många av de val som Oy Gulin Ab har gjort är gjorda med miljö i fokus. Till exempel växthuset värms upp med träflis och korta transportsträckor till konsumenterna bidrar till att minimera svinnet.

I synnerhet LED-belysningen har enligt Gulin medfört stora miljöfördelar. LED ger också ekonomisk nytta.

"Vi kan producera mer med mindre energi, miljövänligt. Tomatskörden ökade med cirka 15 procent och energiförbrukningen minskade betydligt", berättar Gulin.

På tio år har användningen av olja minskat med 85 procent i växthus

Enligt en undersökning* som Naturresursinstitutet publicerade i våras har den inhemska växthusproduktionens koldioxidavtryck halverats mellan 2004 och 2017. En viktig faktor är att oljeanvändningen minskat med upp till 85 procent.

När man jämför miljökonsekvenserna av en inhemsk växthusprodukt med en importerad utländsk grönsak, är energiförbrukningen inte den enda sak som man ska fästa vikt vid. För att producera ett kilo gurka eller tomat i hemlandet behöver man cirka 20-35 liter vatten. Den spanska produktionens vattenfotavtryck är 91 gånger större, det vill säga drygt 3 000 liter per ett kilo tomater.

Det finns också skillnader i odlingsarealerna: till exempel när det gäller odling av gurka behöver Spanien en areal som är tio gånger större än Finland behöver för att producera samma mängd grönsaker.

En miljömedveten konsument överväger i sina val också till exempel arbetstagarnas förhållanden i produktionen. När man väljer inhemskt, kan man vara säker på att man gjort ett ansvarsfullt val. Gulin hoppas att också konsumenterna i allt högre grad tänker ekologiskt när de handlar mat. Han lyfter fram de inhemska grönsakernas renhet.

"Det är en stor fördel för oss finländska växthusodlare att vi kan odla grönsaker utan att använda bekämpningsmedel, till skillnad från de södra breddgraderna. Förutom biologisk bekämpning har vi i Finland rent och fräscht bevattningsvatten", säger han.

*Undersökning: Kasvihuonetuotannon ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiakulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki (Beräkning av växthusproduktionens klimatpåverkan 2004 och 2017 utgående från den faktiska energiförbrukningsstatistiken samt vattenfotavtrycket)

Ytterligare information:

Johanna Smith, trädgårdsombudsman, SLC, tfn 041 465 1094, johanna.smith(at)slc.fi

Stefan Gulin, växthusföretagare, Oy Gulin Ab, Närpes, tfn 0400 697 075, stefan.gulin(at)agrolink.fi

Jord- och skogsbruksministeriets tvååriga kampanj som handlar om att värdesätta mat ska öka finländarnas medvetenhet om vad matens ursprung betyder: hur producerar vi mat i Finland och vad får vi när vi väljer närproducerat. Kampanjen Bra mat växer nära följer matproduktionen på tio gårdar i olika delar av landet och söker svar på varför vår mat sägs vara världens renaste, ansvarsfullt producerad och spårbar. I kampanjen deltar också Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK och Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.bramatvaxernara.fi #bramatväxernära

SUSCOP - project number: 2018-1-NL01-ka202-038884 

The world's population will grow up to 10 billion people till the year 2100. This means sustainability problems associated to food production. We will need more energy, water and land and the resources are limited apart of the environmental cost – we need Sustaintable Cooking for the Planet.

In the Erasmus+ funded Sustaintable Cooking for the Planet (Suscop) project teachers of European cooking VET schools get a better understanding of the reasons why eating habits should change and giving students tools to make attractive dishes with animal source foods, like insects or vegetal, of course, which offers plenty of fiber and minerals but little of cholesterol. 

The reason for this project is obvious: food production is a significant contributor to the climate change. The total amounts of water in order to get animal proteins is really high and totally inefficient. Anyway meat consumption has increased in recent years. And now, according to the IPCC 2018 report, the clinical change is inevitable, we hardly have time to react.

Reasonable but also challenging

The current laws of the different European countries do not fully reflect the possibilities related to insects, add to this that in each country the provisions are different.

Basic principles of available insects in food production: 

• Farmed 
• Have died naturally should not be used as food 
• No part may be removed 
• Feed: plant based products, gelatine, milk and egg products 

Potential risks in general:

• Microbiological risks
• Chemical risks – little is known 
• Allergens – current knowledge insufficient
• (Finally – we do not know if all insects are edible or not.)

Challenges in exploiting insects as human food:

There is some controversy and difficulties in the use of insects as proteins. One of the big challenges is neophobia. People feel disgust, there are cultural barriers also when eating insects. Studies have been conducted regarding the willingness we have to consume them or not, these being the results: 

• One out of five meat consumers claims to be ready to adopt insects
• Males are 2.17 times more likely than females to adopt insects
• Consumers who plan to reduce meat intake are 4.51 times more likely to adopt insects 
• It seems Norther Europeans are more adoptable to eat insects than Southern Europeans.

Next step

The theoretical foundation of the teaching and training of sustainable cooking module was laid in June 2019 in Bilbao, Spain. The goals of the project are to raise awareness about the impact of our eating habits on the environment and to train future cooks to work with alternative proteins. 

The next step of the project will be a meeting in ROC Landstede in Harderwijk, The Netherlands. Here we will be working mainly in the kitchen, cooking the recipes we think that are healthy, environmental friendly and TASTY. 

READ THE COMPLETE NEWS LETTER HERE >

Further Information:
Andre Schoonhoven, Coordinator, SUSCOP Project 
aschoonhoven@davinci.nl 

The project partners in  Erasmus+ Cooking for the Planet: ROC Landstede, The Netherlands - Haaga Helia ammattikorkeakoulu, Finland - Ikaslan, Spain - Perho Liiketalousopisto, Finland - EntoCube, Finland - Da Vinci College, The Netherlands  - Bridgwater & Taunton College, United Kingdom 

I den fjärde tilläggsbudgetpropositionen föreslår regeringen ett tillägg på 3,3 miljoner euro till Livsmedelsverket. För miljöersättningarna inom programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland föreslås 65 miljoner euro i enlighet med den programändring som godkändes våren 2019.

Av Livsmedelsverkets tilläggsanslag ska användas 3,0 miljoner euro för att trygga verkets verksamhet och drygt 0,3 miljoner euro för informationssystemprojekt.

- Vi vill trygga Livsmedelsverkets viktiga roll i såväl beredningen av CAP, exportfrämjandet som de förebyggande åtgärderna i fråga om djur- och växtsjukdomar. Det är också väldigt viktigt att vi tryggar Livsmedelsverkets kärnfunktion som utbetalande organ för att det inte ska uppstå dröjsmål i utbetalningen av stöd till jordbrukare, betonar jord- och skogsbruksminister Jari Leppä.

Genom den ändring av programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland som godkändes den 26 mars 2019 ökade man miljöersättningarna med sammanlagt 70 miljoner euro, varav 65 miljoner euro anvisas i den fjärde tilläggsbudgeten för 2019. I tilläggsbudgetpropositionen ingår därtill vissa ombudgeteringar av fullmakterna att bevilja stöd enligt landsbygdsprogrammet. Genom dessa ändringar kan regeringen se till att landsbygdsprogrammet 2014–2020 genomförs fullt ut. 

- Detta stärker både landsbygdens livskraft och en hållbar användning av naturresurserna, påpekar minister Leppä.

Finansiering för projekt som förbättrar produktiviteten och säkerheten

Arbetet med att utveckla elektroniska tjänster fortsätter inom förvaltningsområdet. Utöver det anslag som reserveras för Livsmedelsverkets informationssystem reformeras Finlands miljöcentrals och närings-, trafik- och miljöcentralernas hydrologiska uppföljningssystem. För dessa reformer har det anvisats sammanlagt knappa 0,6 miljoner euro i tilläggsfinansiering.

För Lantmäteriverkets systemändringar föreslås ett tillägg på 0,2 miljoner euro på grund av de lagändringar som ska säkerställa den nationella säkerheten vid områdesanvändning och överföring av fast egendom. Av bestämmelserna som träder i kraft vid ingången av 2020 följer att Lantmäteriverket måste utveckla de processer och informationssystem som gäller registreringen av äganderätter till fastigheter.

Till fiskeriområdena ska återbetalas cirka 1,7 miljoner euro i ägarersättningar som inte har delats ut på grund av bristfälliga kontaktuppgifter. Kontaktuppgifterna saknas särskilt för många icke organiserade delägarlag. I enlighet med lagen om fiske ska fiskeriområdena använda dessa medel för att planera och genomföra, styra och utveckla en hållbar användning och förvaltning av fiskevattnen samt för fiskeövervakningen. Genom denna engångsåtgärd betalar man tillbaka till fiskeriområdena de ägarersättningar som man inte har kunnat dela ut på grund av bestämmelserna i den gamla lagen om fiske.

Ytterligare information:

Satu Haapaniemi, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 400 5193, fornamn.efternamn@mmm.fi (jordbruk)

Teppo Säkkinen, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 516 2868, fornamn.efternamn@mmm.fi (naturresursekonomi)