Proteiinipitoinen Alpro Go On -tuoteperhe täydentyy kolmella granolaa sisältävällä uutuudella: vaniljan ja mansikan makuisilla sekä maustamattomalla versiolla. Uutuuksissa on kerros rapean rouskuvaa granolaa, joka sisältää kurpitsansiemeniä, kaura- ja vehnähiutaleita sekä paahdettuja manteleita.

Alpro Go On -tuoteperheen tuotteet ovat kasvipohjaisia vaihtoehtoja rahkalle ja ne sopivat erinomaisesti esimerkiksi aamupalaksi. Pakkauksessa on mukana myös lusikka, joten se kulkee helposti mukana. Go On -tuotteissa on enemmän proteiinia kuin muissa kasvipohjaisissa välipalatuotteissa, lisäksi niissä on vain vähän sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa.

Maukasta syksyä!

Go On Granola Natural

Tuotteen päällä on rapean rouskuvaa granolaa, jossa on mukana kurpitsansiemeniä, kaura- ja vehnähiutaleita sekä paahdettuja manteleita.

Go On Granola Mansikka

Pakkaus on kätevä ja se kulkee helposti matkassa mukana. Sen voi nauttia missä vain – mukana on lusikka.

Go On Granola Vanilja

Tuotteessa on pehmeä maku ja vain vähän sokeria. Go On Granolassa on selvästi enemmän proteiinia kuin muissa kasvipohjaisissa välipalatuotteissa ja vain vähän tyydyttynyttä rasvaa.

Syksyn tummenevista illoista ja talven juhlista saa eniten irti silloin kun puitteet ovat kunnossa. Haikon Kartano on siihen mitä parhain vaihtoehto. Ravintolatoimen johtaja Riitta Vesterinen kertoo, että Haikon syksy ja talvi ovat täynnä tapahtumia elämästä nautiskelijoille.

Haikon perinteiset viini-illat käynnistyivät jälleen 18.10., jolloin teemana oli Ranska. 13.12 sukelletaan Italian Valtellinan viinialueen antimiin. Illat ovat nautinnollinen elämys ja hyödyllinen tietoisku kokeneemmallekin viinin harrastajalle. Illalliset katetaan tunnelmalliseen Kartanon Romanov- tai Kellarisaliin.

Villa Haikon Nordic Forest and Wine -tapahtumassa 15.11. pääsee puolestaan maistelemaan metsän antimien makuja sekä tummia ja syviä viinejä. Luvassa on huikeita syksyisiä makuja, kuten riistaa ja sieniä kaikissa muodoissa.

Haikkoon kannattaa tulla ihmettelemään myös kaupunginosan ensimmäistä pubia. ”Avasimme vappuaattona kartanon kivijalkaan pubin, jossa voi fiilistellä aidossa brittitunnelmassa vaikkapa oman mikropanimomme IPA-olutta. Pubin ovet ovat avoinna tiistaista lauantaihin klo 20.00 alkaen”, Vesterinen kertoo.

Marras-joulukuu on juhlan aikaa

Marraskuussa Villa Haikossa voi tanssahdella kahtena perjantaina pikkujoulutunnelmissa. ”Pikkujoulutapahtumat ovat kaikille avoimia, joten sinne voi tulla kaksin taikka isommalla poppoolla viettämään hauska pikkujouluilta”, Vesterinen vinkkaa.

Juhlakauden huipentaa Itsenäisyyspäivän Dance and Dinner -tapahtuma, jolloin juhlaväkeä viihdyt- tää kartanossa bändi. Illalliseksi voi valita mieleisensä kartanoravintolan menun. Tarjolla on vuodenaikojen parhaita raaka-aineita sekä makujen, tuoksujen ja värien juhlaa. Mikä voisikaan olla upeampi miljöö juhlistaa Suomen itsenäisyyttä?

Tutustu Haikon kartanon tapahtumiin osoitteessa haikko.fi

Lisätiedot:

Pienoiskasvihuoneessa yrtit kasvavat kohisten

Sisäkasvatus ja kiinnostus hyötykasveihin nousee jatkuvasti. Suomalaisista liki joka kolmas kasvattaa jo yrttejä, mutta vielä suurempi osuus haaveilee niiden kasvattamisesta: Peräti 39 prosenttia haaveilee yrttien ja 38 prosenttia salaattien kasvatuksesta. Hyötykasvien kasvattamisen esteenä pidetään oman pihan puutetta, kiirettä ja tilanpuutetta.

Sammalnapilla aloittelijakaan ei voi epäonnistua

Biolan Sammalnappi on tiiviiksi puristettua kotimaista rahkasammalta. Sammalnappi soveltuu esimerkiksi yrttien, salaattien ja kukkien kasvualustaksi. Kun Sammalnapin kastelee, se turpoaa hetkessä käyttövalmiiksi.

− Kasvatuksen pitää olla helppoa ja sen pitää onnistua vaikka ikkunalaudalla. Alle sentin korkuinen nappi turpoaa kastelun jälkeen nelisenttiseksi ilman minkäänlaisia multasotkuja. Turvonneen napin päälle kylvetään siemenet, ja uusi kasvu alkaa, ohjeistaa Biolanin tuotepäällikkö Tuomas Pelto-Huikko.

Rahkasammal pystyy varastoimaan vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvin käyttöön kasvualustan kuivuessa. Tämä on tärkeä ominaisuus etenkin pitkään itävillä siemenillä.

− Sammalnappeihin varastoituu alkukastelussa runsaasti vettä, ja siemen säilyy kosteana napin pinnallakin. Myös kastelun jälkeen Sammalnappi on ilmava eivätkä juuret kärsi hapen puutteesta, kuten märässä mullassa tai turpeessa saattaa käydä. Rahkasammal myös hillitsee homesienten kasvua. Ja mikä parasta, Sammalnapin raaka-aine on nopeasti uusiutuva, ekologinen rahkasammal, kertoo Biolanin Tuomas Pelto-Huikko.

Pienoiskasvihuoneessa yrtit kasvavat kohisten

Biolanin uusi Pienoiskasvihuone sisältää 12 Sammalnappia, ja se on mitoitettu ikkunalautaviljelyyn. Pienoiskasvihuoneessa on hyvät olosuhteet siementen idättämiseen ja pistokkaiden juurruttamiseen. Siinä on erillinen läpinäkyvä kansi, jonka alla kosteus säilyy hyvin. Kun kylvetyt taimet työntyvät kasvualustan pinnalle, on aika kääntää kansi tuuletusasentoon.

− Pienoiskasvihuone on kestävä ja pestävä. Sammalnappeja hankkimalla sitä voi käyttää yhä uudelleen taimikasvatukseen.  Nyt ei harrastuksen esteenä ole enää tilanpuute, pihattomuus tai edes ajanpuute, rohkaisee Biolanin Pelto-Huikko kasvatuksesta haaveilevia.

Tee näin:

1. Kastele Sammalnapit.
2. Kylvä siemenet.
3. Sulje Pienoiskasvihuoneen kansi.
4. Kun taimet vihertyvät, käännä kansi tuuletusasentoon.
5. Kastele tarpeen mukaan Sammalnappien väliin.
6. Kun taimet osuvat kanteen, poista kansi.
7. Voit istuttaa taimet ruukkuun, säkkiin tai maahan.

Biolan Sammalnappi on siisti ja vaivaton tapa aloittaa esikasvatus. Sammalnapissa onnistuu niin kylvö kuin pistokaslisäyskin. Sammalnappiin on puristettu tiiviiksi noin 0,5 dl rahkasammalta, joka turpoaa nopeasti kasteltaessa. Rahkasammal on erinomainen kasvualustaraaka-aine taimikasvatukseen, koska se pidättää runsaasti vettä, mutta säilyy silti ilmavana. Sammalnappi on valmistettu kotimaisesta, ekologisesta, nopeasti uusiutuvasta rahkasammaleesta. Sammalnappi on lannoitettu ja kalkittu.

Hinta: 12 Sammalnappia noin 4 €

Koko: Napin halkaisija 35 mm

Jälleenmyyjät: Puutarhatuotteiden myyntipaikat

Hinta: Kasvihuone ja 12 kpl Sammalnappeja noin 6 €

Koko: Pakkauksen koko 31x11x4,7 cm

Jälleenmyyjät: Puutarhatuotteiden myyntipaikat

Materiaalit ladattavissa: biolan.fi/syksy2019

Lisätietoja: Biolanin tuotepäällikkö Tuomas Pelto-Huikko 040 775 1212, tuomas.pelto-huikko@biolan.fi

Kuva: Lautasliinatehdas Fiblon Oy.

Lautasliinatehdas Fiblon on 40-vuotias perheyritys, joka valmistaa lautasliinoja ammattikäyttöön. Sen koko liiketoiminta on alusta asti perustunut vastuullisuuden periaatteisiin, joista nykyinen liiketoiminta niin ikään kumpuaa.  Fiblonin kaiken tekemisen pohjana kulkevat arvot: kannattava kasvu, tyytyväinen asiakas, työnilo ja ympäristön kunnioittaminen. Vastuuraportti 2017-2018 tarkastelee yhtiön työtä viimeisen kahden vuoden ajalta näiden neljän näkökulman kautta. Se kannustaa sidosryhmiä viisaisiin valintoihin ja tarjoaa vastuullisuusosaamista asiakkaiden käyttöön.

– Olemme seuranneet vastuullisuuttamme järjestelmällisesti jo 10 vuoden ajan, ja tämä raportti on järjestyksessään viides. Ensimmäiset kolme raporttia teimme GRI-muotoon kansainväliselle yleisölle. Emme kuitenkaan halunneet raportoida vain raportoinnin vuoksi, vaan tarjota syvempää tietoa ja ennen kaikkea kannustaa asiakkaitamme ja sidosryhmiämme etsimään viisaampia valintoja niin ostojen kuin omien toimintatapojensa muodossa. Edellinen vastuuraporttimme 2015-2017 oli jo tarinallisempi ja visuaalisempi, ja siitä julkaistiin sekä suomen- että englanninkielinen versio. Uuden raporttimme myötä olemme halunneet jälleen toimia edelläkävijänä: vastuuraporttimme 2017-2018 koostuu videosta, artikkelista ja hiilijalanjälkilaskennasta analyyseineen, viestintä- ja markkinointijohtaja Anne Ekberg kertoo.

Kestävien ratkaisuiden ja valintojen merkitys brändeille kasvaa

Yhä useampi ravintola käyttää pääsääntöisesti kotimaisia raaka-aineita, suosii lähituottajia, kierrättää ja minimoi hävikkiä. Myös aiemmin bulkkituotteena pidettyä lautasliinaa on alettu pohtia vastuullisuuden näkökulmasta ravintola-asiakkaiden arvovalintojen valossa.

– Vastuullisuuden ja kestävien ratkaisujen merkitys yritysbrändeille kasvaa koko ajan. Myös ravintoloiden asiakkaat ovat yhä tiedostavampia, ja yrityksen arvot vaikuttavat jopa työntekijöiden palkkaamiseen: etenkin nuoret työntekijät haluavat töihin yritykseen, joka vastaa heidän omaa arvomaailmaansa.

Uusi askel vastuutyössä: ajatusjohtajuus

Lautasliinatehdas Fiblon on 40 vuoden aikana hionut toimintamallinsa sellaiseksi, ettei siitä kerry hukkaa juuri lainkaan.

– Tuotantoprosessiamme emme voi enää juurikaan parantaa, joten vastuullisuusmatkallamme on aika ottaa uusi iso askel. Lähdemme nyt ajatusjohtajuuden polulle ja yhdistelemme tätä tehtävää asiakastyöhömme. Tarjoamme näkemyksemme ja osaamisemme vastuullisuudessa asiakkaidemme käyttöön auttaen ja tukien heitä käytännön ratkaisuissa ravintoloiden ja kahviloiden keittiö- ja saliympäristöissä.

Vastuullisuusmittareiden sijaan tarvitaan liiketoimintamittareita

Raportit ovat vain pieni siivu siitä vastuullisuustyöstä, jota Fiblon tekee päivittäin.

– Fiblonin arvot eivät ole sievää sanahelinää, vaan asioita, joiden takana koko työyhteisömme seisoo. Arvot ovat organisaation toimintasääntöjä, ja jokapäiväinen tekemisemme on sopusoinnussa niiden kanssa.

Fibs Ry:n taannoisessa Yritysvastuu NYT! -tilaisuudessa (kohdasta 3:10:00 alkaen) Anne Ekberg kommentoi, että vastuullisuusmittareita ei tarvita.

– Se, mitä tarvitaan, ovat liiketoimintamittarit ja vastuullisuuden pitää löytyä liiketoiminnan ytimestä. Meillä yksi olennainen liiketoimintamittari on saanto, eli kuinka hyvin me hyödynnämme kaikki käyttämämme raaka-aineet ja toisin sanoen, kuinka vähän tuotannostamme syntyy hukkaa. Tämä on kaltaisemme toimijan vastuullisessa tuotannossa olennaista, koska se liittyy suoraan toimintamme jokapäiväiseen pyörittämiseen ja siinä vastuumme punnitaan käytännössä. Samoin kuin vastuuviestintä ei saa olla sanahelinää, myöskään vastuutyö ei saa olla projekteja liiketoiminnan ytimen ympärillä vaan jokapäiväistä työtä.

Kattaukseen hurahtanut lautasliinatehdas

Selkiyttääkseen toimenkuvaansa uusien asiakkaiden parissa Fiblon otti viime vuonna käyttöön aputoiminimen Lautasliinatehdas.

– Oman tekemisen avaaminen nimessämme kuvastaa sitä, että olemme ylpeitä osaamisestamme ja avoimia myös muussa viestinnässämme. Sympaattinen ”Lautasliinatehdas” toivottavasti tuo meidät kattaukseen hurahtaneet ammattilaiset esiin nimemme takaa ja samalla lähemmäs kumppaneitamme.

Lue tästä Raportti.

Katso tästä Vastuuvideo.

Katso tästä yhteenveto hiilijalanjäljestä.

Voit myös vastatatoimittajakyselyyn, missä kartoitetaan tiedotuksen tarpeita vastuutyön saralta.

Lisätietoja:

Anne Ekberg, Lautasliinatehdas Fiblon Oy, anne.ekberg(at)fiblon.com, p. 050 561 0671

Tornio Distilleryn Lójhtu – The Magical Gin of Lapland niittää kansainvälistä menestystä. Neljäs kansainvälinen mitali irtosi Kaukoidän merkittävimmässä juoma-alan kilpailussa Cathay Pacific Hong Kong International Wine & Spirit Competition -kilpailussa modernien ginien sarjassa.

– Loimme Lapin matkailijoille paikallisen erikoisuuden, mutta nyt viimeistään on syytä suunnata katse vahvasti vientimarkkinoille, Tornio Distilleryn toimitusjohtaja Kaj Kostiander iloitsee Lójhtun saamasta menestyksestä.

Lójhtun erikoisuus ovat lappilaiset ja kotimaiset raaka-aineet. Tornio Distillery nousi syksyllä julkisuuteen, kun uutuusginin nopea menestys johti yllättävään raaka-ainepulaan. Kun kotimaisilla katajanmarjoilla ei ollut markkinoita, ei ollut kerääjiäkään.

– Halusimme vangita Lapin taianomaiset aromit pulloon, joten aidot lappilaiset ja suomalaiset raaka-aineet olivat ainoa vaihtoehto, Kostiander taustoittaa. Käännyimme katajanmarjapulassa yleisön puoleen ja kiitos joukkovoiman, marjoja riittää nyt vastaamaan isompaankin kysyntään, mies kertaa kiitollisena.

Lappi tuoksuu, maistuu ja myös näkyy menestysginissä.

– Aromissa on pohjoista korpimetsää, marjasuota ja kanervaa. Maussa pehmeää katajaa ja kukkaisaa marjaisuutta, kuvailee Lójhtun Brand Ambassador, baarimestari Jani Virta. Lójhtu sopii tasapainoisuutensa vuoksi erinomaisesti cocktaileihin, joissa eri ainesosilla voi korostaa ginin upeita ulottuvuuksia. Pullossa komeilevat kolmiulotteiset revontulet, jotka luovat taianomaisen vaikutelman.

Cathay Pacific Hong Kong International Wine & Spirit Competition eli HKIWSC on Kaukoidän merkittävin alkoholijuomakilpailu, jossa 56-henkinen tuomaristo arvostelee juomat sokkomaisteluna. Tuomaristossa on mm. 21 sommelieriä ja Michelin-ravintoloiden baarimestaria, sekä kansainvälisiä asiantuntijoita. Tuotteita kilpailuun oli lähetetty 49 eri maasta.

HKIWSC:n hopea oli Lójhtulle järjestyksessä neljäs kansainvälinen mitali. Aikaisemmin tänä vuonna Lójhtu palkittiin hopeamitalilla modernien ginien sarjassa ja pronssimitalilla Gin & Double Dutch Tonic –sarjassa Lontoossa IWSC-alkoholijuomakilpailussa, sekä pronssilla alkoholialan ammattilaisten ehkä eniten arvostamassa International Spirits Challengessä modernien ginien sarjassa.

– Nämä ovat maailman arvostetuimpia kisoja. Jos kulta tarkoittaa maailman parasta, Lójhtua voinee tituleerata maailman toiseksi parhaaksi giniksi, Kostiander hymyilee.

Lójhtu – The Magical Gin of Lapland

Alkoholi 46,3% til. Pohjana seitsemän kotimaista yrttiä ja marjaa, mm. hilla ja ruusujuuri. 

Saatavana Alkon tilausvalikoimasta

Lisätietoja:
Kaj Kostiander, toimitusjohtaja, Tornio Distillery

Puhelin: 0400 419902 / email: kaj.kostiander@tornionpanimo.fi 

Sinun ruokasi on liian hyvää muovitettavaksi. Siksi Stasher kehitti pussit puhtaasta platinasilikonista. Helppo ja terveellinen valinta sinulle ja planeetallemme.

Stasher on ensimmäinen ja ainoa itsestään sulkeutuva, ilmatiivis ja muoviton pussi maailmassa. Sen missio on eliminoida kertakäyttöiset muovipussit ja säilytysrasiat ja olla terveellisempi vaihtoehto ihmisille ja planeetalle. Mullistamme tapaa, jolla säilytät ja valmistat ruokaa. Kätevän Stasherin voit laittaa suoraan pakastimesta liedelle, uuniin, mikroon, kiehuvaan veteen ja vielä astianpesukoneeseen!

Monitoimipussi ensiluokkaisesta silikonista

Stasher- pussit on valmistettu ensiluokkaisesta silikonista (pure platinum silicone), joten ne sopivat leipomiseen, lämmittämiseen mikroaaltouunissa, sous-vide - kypsentämiseen, keittämiseen ja pakastamiseen. Lisäksi niissä on kätevä säilyttää mitä vaan. Puhdistus hoituu käsinpesulla tai astianpesukoneessa.

Mitä on platinasilikoni?

Stasherit on valmistettu puhtaasta elintarviketasoisesta platinasilikonista, joka on valmistettu luonnonvaroista- pääosin hiekasta. Stasher on 100% muoviton ja BPA vapaa eikä siinä ole käytetty täyteaineita.

Neljä eri kokoa

Stasher -pusseja on saatavana tällä hetkellä neljää eri kokoa. Värit vaihtelevat jälleenmyyjittäin.

• SNACK on pidemmän mallinen, 293.5 ml kokoinen Stasher. Siinä mukana kulkee vaikka pilkotut hedelmät ja vihannekset, mutta myös meikit ja vesitiiviisti mukana kulkeva kännykkä.
• SANDWICH on Stasherin suosituin koko ja vetoisuudeltaan 450ml. Siinä pakastat, säilöt, kuljetat ja valmistat ruokaa tai muuta tarpeellista.
• STAND-UP on itsestään seisova Stasher, jossa on pohja. Vetoisuus on 1,66 litraa.
• HALF GALLON on suurin Stasher, vetoisuudeltaan 1,92 litraa. Soveltuu erinomaisesti pakastamiseen, säilömiseen, sous-vide -ruoanvalmistukseen ja vaikka mihin.

Lue lisää Stasherista: www.stasherbag.com.

Stasher on ylpeästi 1% for the Planet -yhteisön jäsen. Se tarkoittaa, että 1% kaikesta myynnistämme menee meriämme suojelevien, voittoa tavoittelemattomien ympäristösuojelujärjestöjen tukemiseen. Sähköinen esite: http://www.stasherbag.fi/

Suositushinnat:

Snack 10,95 €
Sandwich 12,95 €
Stand-up 24,95 €
Half-Gallon 24,95 €

Myynti: www.verkkokauppa.com

Lisätietoja, kuvia ja kuvausnäytteet:
Saara Salminen
saara.salminen@sahkotuonti.fi
puh. 040 561 8181
(paljon valmista kuvamateriaalia lifestyle-kuvina sekä tuotekuvina)

Lisätietoja kuluttajille:
Maahantuoja: Idelux Oy
puh. 075 328 5240

Euroopan suurin pakasteruokia valmistava yritys Nomad Foods¹⁾ valitsi gluteenittomien pizzapohjiensa toimittajaksi pieksämäkeläisen Moilas Oy:n. Sopimus on merkittävä, sillä pizzoja leivotaan heille miljoonia kappaleita vuodessa. Samalla gluteenittomaan leivontaan erikoistuneen suomalaisen perheyrityksen asema kansainvälisillä markkinoilla vahvistuu olennaisesti.

Moilas Oy:n gluteenittomat pizzapohjat pääsivät tänä kesänä merkittävien brittikauppaketjujen valikoimiin, kun pakastetuotteiden Euroopan markkinajohtaja Nomad Foods valitsi leipomoyrityksen kumppanikseen. Jatkossa kaikki Nomad Foodsin UK:ssa ja Euroopassa myymien gluteenittomien pizzojen pohjat ovat Moilas Oy:n valmistamia.

Kansainväliset markkinat ovat merkittävä osa pieksämäkeläisen perheyhtiön strategiaa, ja vientiä on kasvatettu erityisen määrätietoisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan. Nyt sen osuus yrityksen liikevaihdosta on jo hieman yli puolet.

– Tuotteitamme viedään jo 16 maahan, ja uusia markkina-alueita kartoitetaan koko ajan. Juuri UK:ssa erityisruokavaliot ja gluteenittomuuden vaatimus lisääntyvät kovaa vauhtia, joten Nomad Foods -yhteistyö tuo meille merkittävää jalansijaa brittimarkkinaan, kaupallinen johtaja Marko Hammar kertoo.

Jo joka kymmenes kotitalous UK:ssa välttää gluteenia ruokavaliossaan, ja gluteenia sekä vehnää 15 % kaikista maan kotitalouksista²⁾. Globaalilla tasolla gluteenittomien ja free from -tuotteiden markkina on ollut selvässä kasvussa viimeiset 10 vuotta. Diagnosoitujen keliakiatapausten määrä on noussut, ja hyvinvointiperusteinen gluteenittomuustrendi on samalla vahvistunut ³⁾. Ennusteiden mukaan trendi näyttää jatkavan kasvuaan tulevinakin vuosina.   

Gluteenittomien tuotteiden kategorioista merkittävin ovat leipomotuotteet. 

Pitkäkestoisesta kumppanuudesta lisäarvoa kummallekin osapuolelle

Moilas Oy:n tavoitteena on pitkäkestoinen yhteistyö Nomad Foodsin kanssa, ja suunnitelmia tuotevalikoiman laajentamiseksi on jo vireillä. Sopimuksen saamista edelsi kahden vuoden vaativa työ koe-erineen ja testitoimituksineen.

– Meillä on hyvin tarkat kriteerit sopimuskumppaneillemme tuotteiden laadun ja koko tuotanto- ja toimitusprosessin osalta. Moilas Oy:n tarjooma tuo meille merkittävää lisäarvoa, joten olemme iloisia, että he pystyivät vastaamaan näihin vaatimuksiimme, Nomad Foodsilta kerrotaan.

Moilas on Euroopan vanhin gluteeniton leipomo, jossa on leivottu luontaisesti gluteenittomia tuotteita jo yli 30 vuoden ajan. Nykyään Moilas keskittyy vain gluteenittomiin tuoteisiin. Tällä hetkellä kaikki tuotteet leivotaan Pieksämäellä kahdeksalla tuotelinjalla kahdessa eri leipomossa.

¹⁾ Nomad Foods

• Euroopan suurin pakastetuotteiden valmistaja, myyjä ja jakelija 14 % markkinaosuudella
• Markkinajohtaja 10 maassa, suurimpia markkinoita Iso-Britannia, Italia, Espanja, Saksa, Ruotsi ja Ranska
• Brändejä mm. Findus, Birds Eye ja Iglo
• Liikevaihto n. 2 mrd €

Lähteet:

^{2) Mintel
3) Coeliac UK
4) Teepee Ltd, t/a HRA Food & Drink: 2017}

Lisätiedot

Moilas Oy, kaupallinen johtaja Marko Hammar, p. 040 590 9031, marko.hammar@moilas.com

Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, p. 045 2565 135, linda.pynnonen@akvamariini.fi

In the middle of October, farms had 203 million kilos of ware and food-industry potatoes in stock, of which ware potatoes accounted for 167 million kilos. Total potato stocks were nearly 10 million kilos and ware potato stocks more than 7 million kilos higher than in October 2018.

The previous growing season was closer to an average year after many years of difficult growing conditions. However, weather conditions changed greatly from one region to the next this year, as well. The potato yield was high in Satakunta and Tavastia Proper. The yield in the whole of Finland was at the previous year’s level at 31 tons per hectare.

“Drought and cold nights reduced yields in main potation production areas in Ostrobothnia where the potato yield was 29–33 tons per hectare. Potato stocks in Southern Ostrobothnia were a quarter smaller than during the previous autumn. In Northern Ostrobothnia, the increase in the cultivated area by 158 hectares from the previous year covered the decrease in yields. Food-industry potatoes accounted for a significant part of this increase. Even though Luke estimated in August that the total potato yield will be smaller than in 2018, the ongoing study of crop production statistics seems to indicate that the total yield will be higher than last year, at least on farms included in the stock level survey. Above all, this can be explained by the increased cultivation area,” says Anna-Kaisa Jaakkonen, senior statistician at Luke.

Ware potatoes from Ostrobothnia, food-industry potatoes from Satakunta

Ostrobothnian ELY Centre regions have been significant in terms of ware potato production year after year. In the middle of October, 75% of ware potato stocks, i.e. 125 million kilos, were on farms located in these three regions. Tavastia Proper was the fourth largest region in terms of ware potato stocks.

In addition to Ostrobothnia, Satakunta is another key region for food-industry potato production. There, food-industry potatoes covered 60% of the total ware and food-industry potato area. In Satakunta, potato stocks were half filled by food-industry potatoes.

The impact of frost on stock quality still a mystery

Frost during the growing season had an impact on the quality of harvested potatoes. Its final impact can only be seen during the stock period. Drought in turn caused potato scab. The ware potato producer price was EUR 19.69 per 100 kilos in September, being slightly higher than in September 2018 when the producer price was EUR 18.70 per 100 kilos. In Europe in general, this year’s potato yields were normal, with an increasing cultivation area compensating for drought in Poland, Germany and the Czech Republic.

Background to the statistics

The stock level survey was targeted at farms growing ware and food-industry potatoes, whose cultivation area is at least five hectares.

These kinds of farms numbered 448, and their combined ware and food-industry potato cultivation area amounted to 10,701 hectares. Compared with the previous year, the number of farms decreased by 13 farms, or 3%. The cultivation area increased by 231 hectares, or 2%. The average ware and food-industry potato cultivation area was 24 hectares per farm. Half of these farms are included in the statistics. The response rate was high at 94%.

Further information:

Anna-Kaisa Jaakkonen, senior statistician, Luke. Tel. +358 29 532 6787, firstname.lastname@luke.fi

Statistics: Food potato storages on farms 15.10.2019

Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa 203 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 167 miljoonaa kiloa. Perunan kokonaisvarastomäärä oli lähes 10 ja ruokaperunan reilut 7 miljoonaa kiloa suurempi kuin lokakuussa 2018.

Kulunut kasvukausi oli lähempänä keskimääräistä vuotta monen kasvuoloiltaan vaikean vuoden jälkeen. Toki sääolot vaihtelivat tänäkin vuonna paljon alueittain. Perunasato oli hyvä Satakunnassa ja Hämeessä. Koko maan satotaso oli sama kuin viime vuonnakin eli 31 tonnia hehtaarilta.

- Toisaalta perunan päätuotantoalueella Pohjanmaalla kuivuus ja hallayöt kutistivat satoja ja siellä perunaa saatiin 29–33 tonnia hehtaarilta. Etelä-Pohjanmaalla oli ruokaperunaa varastoissa neljänneksen vähemmän kuin edellissyksynä. Pohjois-Pohjanmaalla satotason laskua paikkasi viljelyalan kasvu edellisvuodesta 158 hehtaarilla. Kasvusta merkittävä osa oli ruokateollisuusperunaa. Vaikka Luken elokuinen satoarvio ennusti perunan kokonaissadon jäävän pienemmäksi kuin vuonna 2018, näyttää käynnissä olevan satotilastotutkimuksen perusteella ainakin varastokyselyyn kuuluvilla tiloilla kokonaissato nousevan suuremmaksi kuin edellisvuonna. Tämä johtuu ennen kaikkea viljelyalan kasvusta, arvioi yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.

Ruokaperunaa Pohjanmaalta, ruokateollisuusperunaa Satakunnasta

Pohjanmaan ELY-keskusten alueet ovat ruokaperunasektorilla tärkeitä vuodesta toiseen. Lokakuun puolivälissä ruokaperunavarastoista 75 prosenttia eli 125 miljoonaa kiloa sijaitsi näiden kolmen keskuksen alueen maatiloilla. Häme oli ruokaperunan varastomäärissä sijalla neljä.

Satakunta on Pohjanmaan ohella ruokateollisuusperunan tuotannon ydinaluetta. Siellä ruoka- ja ruokateollisuusperuna-alasta oli ruokateollisuusperunalla 60 prosenttia. Satakunnassa perunavarastot olivat puoliksi ruokateollisuusperunalla täytetyt.

Hallojen vaikutus varastolaatuun arvoitus

Kasvukaudelle sattuneet hallat vaikuttivat nostettavan sadon laatuun ja vasta varastokaudella näkyy niiden lopullinen vaikutus. Kuivuus puolestaan aiheutti perunan rupisuutta. Ruokaperunan viljelijähinta oli syyskuussa 19,69 euroa sadalta kilolta eli hieman korkeampi kuin syyskuussa 2018, jolloin ruokaperunasta maksettiin viljelijälle 18,70 euroa sadalta kilolta. Koko Euroopassa perunasato oli tänä vuonna tavanomainen, sillä kasvanutta viljelyalaa kompensoi kuivuus Puolan, Tsekin ja Saksan alueilla.

Tilaston taustaa

Varastokyselyyn osallistuivat ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.

Tällaisia tiloja oli 448 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli yhteensä 10 701 hehtaaria. Viime vuoteen verrattuna tilojen lukumäärä väheni 13:lla eli kolmella prosentilla. Ala kasvoi 231 hehtaarilla, kasvua kaksi prosenttia. Keskimääräinen ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli 24 hehtaaria tilaa kohti. Tilastokyselyssä oli mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli hyvä, 94.

Lisätietoja:

yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen, Luke. Puh. 029 532 6787, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tilastot: Ruokaperunan varastot 15.10.2019

I mitten av oktober uppgick mat- och livsmedelsindustripotatisen i gårdarnas lager till 203 miljoner kilo, varav matpotatis utgjorde 167 miljoner kilo. Den totala lagervolymen av potatis var närmare 10 och av matpotatis drygt 7 miljoner kilo större än i oktober 2018.

Den gångna odlingsperioden motsvarade mer ett genomsnittligt år efter många år med krävande växtförhållanden. Variationerna i väderförhållandena i områdena var dock stora även detta år. Potatisskörden var god i Satakunta och Tavastland. Skördenivån i hela landet var densamma som i fjol, 31 ton per hektar.

– I det viktigaste potatisodlingsområdet Österbotten krympte å andra sidan skördarna till följd av torka och nattfrost och där var potatisskörden 29–33 ton per hektar. I Södra Österbotten var lagervolymen av matpotatis en fjärdedel mindre än hösten innan. I Norra Österbotten kompenserades nedgången i skörden av att odlingsarealen ökade med 158 hektar jämfört med året innan. En avsevärd del av ökningen utgjordes av livsmedelsindustripotatis. Även om Naturresursinstitutet i sin skördeprognos i augusti uppskattade att den totala potatisskörden kommer att bli mindre än 2018, ser det utifrån den pågående statistiska undersökningen av skörden ut som om den totala skörden kommer att bli större än i fjol, åtminstone på de gårdar som omfattas av lagerenkäten. Detta beror framför allt på att odlingsarealen ökade, säger Anna-Kaisa Jaakkonen, överaktuarie vid Naturresursinstitutet.

Matpotatis från Österbotten, livsmedelsindustripotatis från Satakunta

Områdena för NTM-centralerna i Österbotten är viktiga inom matpotatissektorn år efter år. I mitten av oktober låg 75 procent av matpotatislagren, dvs. 125 miljoner kilo, på gårdar inom dessa tre centralers område. Tavastland låg på fjärde plats i fråga om lagervolymerna av matpotatis.

Satakunta är vid sidan av Österbotten ett viktigt område för produktion av livsmedelsindustripotatis. Där stod livsmedelsindustripotatisen för 60 procent av odlingsarealen för mat- och livsmedelsindustripotatis. I Satakunta var potatislagren till hälften fyllda med livsmedelsindustripotatis.

Osäkert hur frosten har påverkat lagerkvaliteten

Frostnätterna under odlingsperioden påverkade kvaliteten på skörden och först under lagringsperioden ser man de slutliga effekterna av dem. Torkan i sin tur gjorde potatisen skorvig. Odlarpriset på matpotatis i september var 19,69 euro per hundra kilo, dvs. lite högre än i september 2018 då odlarna fick 18,70 euro per hundra kilo matpotatis. I hela Europa var potatisskörden normal i år, eftersom den utökade odlingsarealen kompenserade för torkan i Polen, Tjeckien och Tyskland.

 Bakgrund till statistiken

I lagerenkäten deltog de gårdar som odlar mat- och livsmedelsindustripotatis vilkas potatisareal var minst fem hektar.

Antalet gårdar av detta slag uppgick till 448 och deras sammanlagda odlingsareal för mat- och livsmedelsindustripotatis till 10 701 hektar. Jämfört med året innan minskade antalet gårdar med 13, dvs. 3 procent. Arealen ökade med 231 hektar, en ökning på 2 procent. Den genomsnittliga arealen för mat- och livsmedelsindustripotatis var 24 hektar per gård. Hälften av dessa gårdar deltog i statistikenkäten. Svarsprocenten var god, 94.

Mer information:

Anna-Kaisa Jaakkonen, överaktuarie, Naturresursinstitutet. Tfn 029 532 6787, fornamn.efternamn@luke.fi

Statistik: Förråden av matpotatisen på gårdarna 15.10.2019

Juuri ilmestynyt Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! on kirja jätteen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sen sosiologisesta tutkimisesta. Jäte on laajalti tunnustettu yhdeksi merkittävimmistä ympäristöllisistä ja sosiaalisista ongelmista nyky-yhteiskunnassa. 

Jäte on keskeinen osa jokapäiväistä elämää, taloutta, työtä ja infrastruktuureita. Sitä tuotetaan, lajitellaan, vältellään, kierrätetään, kuljetetaan, hallinnoidaan, myydään, verotetaan, levitetään ja työstetään. Teos kysyy, miten yhteiskunta järjestyy suhteessa jätteeseen. 

”Tarkastelemme jätteen yhteiskunnallisuutta analysoimalla erilaisia jätteen kanssa olemisen ja toimimisen ympäristöjä sekä arkisia käytäntöjä kuten vaikkapa dyykkausta ja suhdettamme roskikseen”, kirjan tekijät sanovat.

Kirjan teesi on, että jätteetön yhteiskunta on pelkkä teknokraattinen utopia. Jätteen haltuunotto ja hyötykäyttö jäävät välttämättä epätäydellisiksi: ylijäämää syntyy aina. Siksi jätettä ei tulekaan ymmärtää pelkäksi teknishallinnolliseksi ongelmaksi, vaan se on osa sosiaalista elämää ja kulutusyhteiskunnan toimintalogiikkaa. Kirjoittajat ehdottavatkin, että kulutusyhteiskunnan sijasta olisi osuvampaa puhua jäteyhteiskunnasta. Kysymys on siitä, kuinka löytää tapoja ja käytäntöjä elää sovussa jätteen kanssa. 

”Kirjan tavoitteena on herättää pohtimaan, miten omalla tekemisellämme tuotamme jäteyhteiskuntaa, emmekä ole vain osa sitä. Kirja siis sopii ajattelun herättäjäksi kaikille jätesuhdettaan ja yhteiskunnallista tulevaisuutta pähkäileville ihmisille”, tekijät summaavat.

Jarno Valkonen, Olli Pyyhtinen, Turo-Kimmo Lehtonen, Veera Kinnunen & Heikki Huilaja: Tervetuloa jäteyhteiskuntaan – Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen
157 s., Vastapaino 2019.

Tekijöiden yhteystiedot:
Jarno Valkonen: jarno.valkonen@ulapland.fi
Olli Pyyhtinen: olli.pyyhtinen@tuni.fi
Turo-Kimmo Lehtonen: turo-kimmo.leinikki@tuni.fi
Veera Kinnunen: veera.kinnunen@ulapland.fi
Heikki Huilaja: heikki.huilaja@ulapland.fi

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes jokainen suomalainen syö kalaa: 94 prosenttia vastaajista kertoi kalan kuuluvan ruokavalioonsa. Vain kolmannes vastaajista syö kalaa suositusten mukaan eli vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kuitenkin jopa 80 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa syödä kalaa nykyistä enemmän.

– Ihmiset ovat tietoisia siitä, että kalaa olisi hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. Luultavasti osin tästä syystä niin moni haluaisi syödä vielä enemmän: varmasti lähes jokainen haluaisi myös vaikkapa lenkkeillä enemmän, koska tietää sen olevan terveellistä, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen arvioi pohtiessaan miksi kalan syönnin lisääminen niin monella jää haluamisen tasolle.

Suomalainen kuluttaja ostaa kalansa mieluiten samasta päivittäistavarakaupasta kuin muutkin ruokaostoksensa. Palvelutiski on kuluttajapakkausta mieluisempi vaihtoehto 49 prosentille – tosin 37 prosentille vastaajista molemmat vaihtoehdot ovat yhtä mieluisia. Ostopäätökseen vaikuttavat eniten kalan laatu ja tuoreus.

Kala-ateria nautitaan yleensä kotona: 59 prosenttia kertoo syövänsä kalaa useimmiten kotona eikä esimerkiksi lounaspaikassa tai ravintolassa.

– Kauppojen valikoimalla on siis suuri merkitys siinä, mitä kalaa syödään ja miten uusia kalatuotteita päätyy kuluttajien lautasille, Partanen toteaa.

Vastaajista 39 prosenttia kertookin, että ostaisi kalaa useammin, mikäli valikoima olisi nykyistä laajempi tai mikäli kalaa olisi paremmin saatavilla.

Eri ruokavalioiden ilmastovaikutuksista on puhuttu mediassa laajasti. Monet haluavat esimerkiksi vähentää punaisen lihan syöntiä tai kiinnittää enemmän huomiota syömänsä ruoan alkuperään. Kala on yksi ympäristöystävällisimmistä proteiinilähteistä, ja tieto on tavoittanut myös kuluttajat: 59 prosenttia vastaajista mieltää kalan syömisen ilmastoteoksi.

– On hieno asia, että tämä tiedostetaan. Kalastus hoitaa vesistöjä ja on tehokkaimpia keinoja Itämeren rehevöitymisen estämiseksi, Partanen muistuttaa.

Tutkimuksen toteutti Consumer Compass Oy Pro Kala ry:n toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin Consumer Compassin nettipaneelissa syyskuussa 2019. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn osallistui yhteensä 1066 vastaajaa, joista kalaa syövät 999 vastaajaa vastasivat varsinaisiin kalaa ja kalataloutta koskeviin kysymyksiin. Aineisto painotettiin vastaamaan aikuisväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Luomuliitto on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon Silmusalaatti-yrittäjä Samuli Laurikaiselle. Valinnalla Luomuliitto haluaa palkita yrittäjän innovatiivisuudesta ja tuoda Silmusalaatin esiin esimerkkinä modernista luomuliiketoiminnasta.

Palkinto myönnettiin Luomupäivät-tapahtuman yhteydessä Jyväskylässä 6.11.

Laurikainen on lyhyessä ajassa opettanut suomalaiset syömään versoja, laajentaa paraikaa tuotantoaan kaksinkertaiseksi ja on solminut ensimmäiset vientisopimukset. Silmusalaattien suunnittelutyössä hän on kuunnellut sellaisia megatrendejä kuin kaupungistuminen, kasvissyönnin lisääntyminen ja väestönkasvu.

Luomu oli Laurikaiselle alusta lähtien selvä valinta.

– Näen luomun osana ongelmien ratkaisua. Luomussa on hyvät periaatteet, siinä tehdään kokonaisuuden kannalta fiksuja päätöksiä, hän perustelee.

Tuotekehityksen lisäksi yrittäjä on panostanut intensiivisesti markkinointiin, johon hän on heittäytynyt mukaan omilla kasvoillaan, sekä pakkausmateriaalien kehittämiseen. Kuluttajia kuunnellen Silmusalaatit pakataan nykyään pahvipakkauksiin, jotka yritys on kehittänyt itse, kun sopivia ei markkinoilta löytynyt.

Luomuliitto haluaa valinnalla muistuttaa, että luomu on hyvä ala myös tulevaisuuden liiketoiminnalle.

– Usein ajatellaan, että luomu on staattinen ja ikään kuin valmis tuotannonala. Näin ei ole. Luomu on kehittyvä toimiala, joka ottaa huomioon luonnon ja ihmisen tarpeet, perustelee puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Luomuyrittäminen on ylpeyden aihe. Vuoden Luomuyritys -palkinnolla Luomuliitto haluaa kannustaa luomuyrittäjyyteen ja tehdä yrittäjien työtä näkyväksi. Voittaja voi olla maatila tai elintarvikejalostusta tai -myyntiä tekevä yritys.

Lisätietoja:

Samuli Laurikainen
050 412 4500
samuli@silmusalaatti.fi

Susann Rännäri
Toiminnanjohtaja
susann.rannari@luomuliitto.fi
040 1446 160
www.luomuliitto.fi

Viime päivien keskustelu tuotantoeläinten hyvinvoinnista on ollut vilkasta. Keskustelua ovat pyrkineet hallitsemaan maataloustuottajat ja heidän edunvalvontajärjestönsä.

”Päinvastaisista väitteistä huolimatta tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on edelleen paljon parannettavaa, ja siksi kaikki puheenvuorot niiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat tärkeitä”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

”Maataloustuotannon rahoittajana toimivat kaikki suomalaiset. Kansalaisilla on oikeus tietää, millaista eläintuotantoa verorahoilla tuetaan, ja kansalaisten mielipidettä rahojen käytöstä tulee kuunnella.”

Eläinten hyvinvointi ja eläinten oikeudet ovat merkityksellinen arvo yhä suuremmalle osalle suomalaisista. Vuoden 2016 Eurobarometri osoitti, että suomalaisista peräti 90 prosenttia haluaa tuotantoeläimille parempaa suojelua. SEYn tämänsyksyisen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaa taata tuotanto- ja turkiseläimille päivittäin vähintään muutaman neliömetrin liikkumatilan. Tämä ei tällä hetkellä toteudu kovinkaan monella eläintuotannon alalla.

Suomalainen eläintuotanto on esimerkiksi elintarvikehygienian ja eläinten terveyden kannalta korkealla kansainvälisissä vertailuissa, mikä tuodaan julkisessa keskustelussa usein esiin.

”Eläintuotanto, suomalainenkaan, ei kuitenkaan ole eläimen näkökulmasta suinkaan ongelmatonta. Ongelmat liittyvät erityisesti siihen, että monissa tuotantosuunnissa eläimillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa niille lajityypillistä käytöstä juuri lainkaan”, Pulli sanoo.

Usein kuultava argumentti on myös, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin.

”Intensiiviseen tuotantoon jalostettu eläin voi tuottaa hyvin, vaikka se ei voisi hyvin.”

”Suomi ei ole tuotantoeläinten hyvinvoinnin kärkimaa. Eri tuotantotavoissa on paljon eroja, ja hyviäkin esimerkkejä löytyy. Hyvien esimerkkien taakse ei kuitenkaan pidä piilottaa koko eläinteollisuuden rakenteellisia ongelmia. Näitä ongelmia pitää pystyä käsittelemään rehellisesti ja etsiä niille pikaisesti ratkaisuja. Se on kansalaisten toive ja niin eläinten kuin tuottajienkin etu.”

Haastattelut:

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, 050 371 2740, kati.pulli@sey.fi

Orkla Suomelta on ilmestynyt seuraavia uutuustuotteita:

Pandan Choco & Lakrits 220 g -sarjan tuotteet on suunniteltu ihaniin herkutteluhetkiin. Niissä yhdistyvät Pandan pitkät perinteet ja osaaminen sekä kerrokselliset maut. Tuotteet on pakattu tyylikkääseen kartonkirasiaan. 

Choco & Lakrits 220 g - herkullista tuoretta salmiakkilakritsia, laadukasta maitosuklaata ja aromikasta lakritsijauhetta.
Choko & Lakrits Blackcurrant 220 g - upea makukokonaisuus syntyy mustaherukkajauheesta, laadukkaasta valkosuklaakerroksesta ja sydämenä toimivasta tuoreesta lakritsista, joka on maustettu ripauksella rosmariinia.

Säde-konvehtisarja 280g. Uusissa Säde-konvehdeissa kohtaavat tyylikäs pakkausilme ja trendikäs makumaailma. Herkullisina variantteina tummasuklaa mocca-hassel täytteellä, maitosuklaa salty-caramel täytteellä sekä valkosuklaa piparkakkumuruilla. Tuotteet ovat gluteenittomia.  

Kinuskisydän suklaakonvehteja 125 g - herkullisia kinuskitäytteisiä suklaalla päällystettyjä konvehteja. Näyttävä ja houkutteleva rasia pieneen herkutteluun ja joulutuliaiseksi.

Suklaasydän Kulta 150 g - Hienostunut, kullanhohtoinen nautinto on valmistettu laadukkaasta maitosuklaasta ja kuorrutettu ohuella, rapealla karkkikuorella.
Suklaasydän Polka 150 g - Pirteästi pilkutettu suklaasydän on herkullista maitosuklaata kuorrutettuna rapealla piparmintun makuisella kuorella. Raikas polkkakarkin makuinen rae sopii paitsi herkutteluun, myös koristeluun!

Mukavia herkutteluhetkiä!

Lisätiedot:

Minna Miettinen, viestintäasiantuntija, Orkla Suomi
minna.miettinen@orkla.fi

Pakkaukseen painettu Hyvää Suomesta -merkki on kuluttajalupaus, jolla elintarvikkeen valmistaja osoittaa sitoutumisensa kotimaiseen ruokatuotantoon. Hyvää Suomesta -tuotteissa suomalaisten raaka-aineiden osuus on keskimäärin 95 prosenttia ja lisäksi lopputuote valmistetaan ja pakataan aina Suomessa.

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä 326 eri elintarvikevalmistajalla. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa 70 kappaleella.

Merkkiä käyttävät yritykset kattavat koko suomalaisen ruokatuotannon kirjon pienistä isoihin yrityksiin ja kaikki tuoteryhmät.

Yhteisesti määritelty kotimaisuus

Hyvää Suomesta -merkin vaatimukset tuotteen kotimaisuudelle ovat sellaiset, joihin kaikki Suomessa valmistetut tuotteet eivät yllä. Suomalaisen valmistuksen ja pakkaamisen lisäksi tuotteiden tulee täyttää seuraavat raaka-aineen kotimaisuuskriteerit:

• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja muiden tuotteiden ainesosana ovat aina 100 % suomalaista
• Jos elintarvikkeessa on vain yhtä raaka-ainetta, se on aina 100 % suomalaista
• Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista

KORKEA KOTIMAISUUSASTE

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä yhteensä lähes 12 000 eri tuotteessa. Koska jalostajien ja kaupan tuotevalikoimat ovat jatkuvassa muutoksessa, myös Hyvää Suomesta -tuoterekisteri elää niiden myötä.

Tällä hetkellä Hyvää Suomesta –tuoterekisterissä olevien tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin 95 prosenttia. Merkin kotimaisuusaste lasketaan reseptistä raaka-aineen märästä. siis kiloista, joita maatalous ja keräily tuottaa.  Kotimaisuutta edelleen lisää, että myös lopputuotteen valmistuksen ja pakkaamisen tulee tapahtua Suomessa.

Kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Useimmiten kyseessä ovat liha, maito ja kasvikset. Toinen kolmannes Hyvää Suomesta -tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on 95-99 prosenttia. Näissä tuotteissa ulkomaisia ainesosia ovat yleisimmin suola ja mausteet, mutta pääraaka-aine suomalainen. Tyyppiesimerkkeinä ovat maustetut lihat ja kypsytetyt juustot.

Kotimaisuusasteeltaan 80 prosentin pintaan kuuluvia on 11 prosenttia kaikista tuotteista. Mukaan sisältyy paljon kasviksia sisältäviä tuotteita, joiden kaikkia raaka-aineita ei Suomessa kasva tai niiden saatavuus on epävarmaa esimerkiksi satovaihtelun takia. Tyypillisesti näitä ovat valmisruuat, joissa liha ja kala ovat kuitenkin kokonaan suomalaisia.
 

Tuotteiden jakauma Hyvää Suomesta -rekisterissä olevista tuotteista kotimaisuusasteen mukaan 29.11.2019

Hyvää Suomesta -merkki on vapaaehtoinen ja tuotekohtainen. Sen käyttöä valvotaan säännöllisillä auditoinneilla ja jatkuvalla tuoteseurannalla. Ruuan alkuperän ilmoittamisen oikeellisuutta varmistaa myös tiukentunut viranomaisvalvonta.

Lisätietoja:
Minna Asunmaa, markkinointipäällikkö, minna.asunmaa@ruokatieto.fi

Tervetuloa Reijo Laatikaisen Taltuta lievä tulehdus -uutuuskirjan aamupalainfoon

maanantaina 11.11. klo 9.00 Sokos Hotel Vaakunan kabinettiin.

Aamupala tarjolla klo 8.45 lähtien

Sokos Hotel Vaakuna, 10. krs, Asema-aukio 2, Helsinki

Kirjassaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, kuinka piilevästä tulehduksesta pääsee eroon ravinnolla ja elämäntavoilla. Lievä tulehdus on salakavala vaiva, joka osaltaan aiheuttaa kansansairauksiamme. Tunnetusti terveelliset ravintotottumukset ja elämäntavat ovat kaiken perusta, mutta myös yksittäisillä ruokavalinnoilla on vaikutusta. 

Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan ma 4.11. mennessä osoitteeseen: marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

Tampereen fine dining -ravintola Hella & Huone on jatkanut uudessa omistuksessa nyt yli vuoden verran. Sommelierin ja keittiömestarin yhteistyölle perustuva tarjonta kattaa kuuluisat maistelumenut sekä viinikellarin uudet antimet. Myös suuren suosion saaneet joululounaat tekevät paluun.

Salhojankadulla sijaitseva fine dining -tähti Hellan & Huoneen omistajat keittiömestari Ilmari Saarikoski ja sommelier Humberto Pulido Garcés eivät jää laakereille lepäämään. Tästä todisteena ovat ravintolan kuuden ja yhdeksän ruokalajin kehittyvät maistelumenut sekä laatua pullollaan oleva viinilista. Menusta voi halutessaan poimia myös yksittäisiä ruokalajeja nautittavaksi.

Näin pikkujoulukautena ryhmiä hemmotellaan mahdollisuudella varata vaikka koko ravintola käyttöönsä. Paljon suosiosta kertoo se, että useampi viime vuoden pikkujouluporukoista uusi varauksensa samantien myös vuoden päähän.

Hella & Huone palvelee myös lounaskansaa viikoittain vaihtuvalla, kolmesta ruokalajista koostuvalla menulla. Erityinen, suitsutusta kerännyt joululounas tarjoaa jouluisia makuja neljän herkullisen ruokalajin muodossa.

– Lounaat ovat samalla matalan kynnyksen tapa päästä tutustumaan Hellan & Huoneen keittiön antimiin ja tyyliin, keittiömestari Ilmari Saarikoski kertoo.

Viinien osalta uusia tuulia edustavat erityisen laadukkaita viiniyksilöitä sisältävät Prestige-paketit. 

– Kannustamme ihmisiä tutustumaan viinilistaamme ennakkoluulottomasti. Sieltä löytyy helmiä ihan varmasti joka makuun tarjoten jotain uutta myös kokeneemmille viiniharrastajille.

Lisätiedot:
Ilmari Saarikoski
Keittiömestari, ravintolan toinen omistaja
puh. +358 50 5149862

• Yhä useampi haluaa hyötyä uusiokäytön liiketoimintamahdollisuuksista, mikä antaa vauhtia koko kiertotalousalalle
• Uusi jätelaki kiristää vaatimuksia myös kuluttajille ja luo vahvan pohjan materiaalien uusiokäytölle
• Kiertotalouden tehtäväkirja tuo iloa ja työkaluja koululaisille

Kun kiertotalousalan ammattilaiset kokoontuvat jälleen Tampereelle 6.11., varmaa on, että puheenaiheet eivät edellisvuosien tapaan lopu. Neljättä kertaa järjestettävä Tuottajavastuuiltapäivä kerää yli 160 eri toimijaa Tampere-taloon kiertotalouden kysymysten äärelle.

”Kauttaaltaan useiden eri materiaalien kierrätysaste on noussut, mutta samalla jätelainsäädäntö muuttuu, ja myös kierrätyksen ja kierrätettävyyden vaatimukset kiristyvät”, tilaisuuden järjestävän Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) pääsihteeri Eija Jokela sanoo.

TYNK:iin kuuluu 13 tuottajayhteisöä. Ne huolehtivat jäsentensä ja asiakkaidensa puolesta siitä, että heidän oman alansa tuotteet kierrätetään ja uusiokäytetään lain edellyttämällä tavalla.

Lain kirjaimen noudattamisen ohessa kiertotaloudessa myös liiketoimintamahdollisuudet ovat alkaneet kiinnostaa yhä useammin. Mitä useampi haluaa luoda kiertotalouden sovelluksilla yritystoimintaa, sitä paremmin koko järjestelmä pyörii.

”Tavoitteena on suljettu kierto, jossa raaka-aineet palautuvat hyödynnettäviksi. Kiinnostuksen huomaa siitä, että tilaisuuden osanottajamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja mukana on yhä erilaisempia toimijoita.”

Jätelain ja kuluttajan on elettävä kehityksen mukana

Yksi kuumimmista puheenaiheista on jätelaki, jota uudistetaan parhaillaan. Kierrätyksessä se vaikuttaa muun muassa siihen, miten erilaisia pakkausmateriaaleja tilastoidaan. Pian esimerkiksi kartonkipakkauksista vähennetään niiden mahdollisesti muut sisältämät materiaalit, ja vain todellinen kartongin määrä lasketaan tilastoihin.

”Alussa se tuo työtä lisää, mutta loppujen lopuksi johtaa kohti tehokkaampaa kierrätysjärjestelmää, mikä puolestaan on koko kiertotaloutemme edellytys.”

Samalla uusi jätelaki luo painetta eritellä yhdyskuntajäte eli kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvät jätteet entistä tarkemmin. Tavoitteena on entistä parempi materiaalien uusiokäyttö.

”Jätteen polttohan ei ole kierrätystä, joten se ei myöskään kelpaa tavoitteeksi. Tämä vaikuttaa siihen, mitä siellä tiskipöydän ympärillä tapahtuu, ja se on hyvä. Yhdyskuntajätteen käsittelyssä on vielä paljon mahdollisuuksia.”

Lasten kierrätyskirja vietiin käsistä

Alkusyksystä TYNK julkaisi 3-4-luokkalaisille suunnatun tehtäväkirjan Kierrätyksen sankarit (Återvinnarna). Koulut tilasivat 50 000 kappaleen painoksen parissa päivässä loppuun, joten lisäpainos tarvittiin heti.

”Tiesimme, että kysyntää olisi, mutta kysynnän nopeus kyllä yllätti meidät selvästi. Tiedolle on tarvetta.”

Suomeksi ja ruotsiksi julkaistussa kirjassa lapset tutustuvat leikkimielisten tehtävien avulla sekä kierrätysjärjestelmään, käytännön kierrätysmahdollisuuksiin ja eri kierrätysmateriaalien ominaispiirteisiin.

”Lapset ovat huomisen päättäjiä, ja he ovat jo nyt syntyneet ympäristömyötäiseen maailmaan. Liian usein valitettavasti nähtävän syyllistämisen sijaan haluamme tarjota heille hauskoja ja positiivisia työkaluja ympäristön tilan parantamiseksi. Se on paras keino taistella ilmastoahdistusta vastaan.”

Kirjan sisällön on tehnyt A-lehtien Sisältöstudio. He esittelevät tehtäväkirjan tarinan Tuottajavastuuiltapäivässä.

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjestää alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11. klo 12.30.

Ohjelma ja lisätiedot:

www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2019 

Cloetta Suomi Oy lahjoittaa reilut tuhat kiloa ksylitolipastilleja Turun kaupungin päivähoidossa oleville lapsille. Pastilleista pääsevät nauttimaan kaikkiaan 8000 varhaiskasvatuksen piirissä olevaa lasta puolen vuoden ajan. 

Pastillit lahjoitetaan maanantaina 11.11. klo 10 Syvälahden päiväkodissa. Media on tervetullut seuraamaan lahjoitustapahtumaa ja kuulemaan lisätietoa suun terveydestä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Aika: maanantai 11.11.2019, klo 10 alkaen

Paikka: Syvälahden päiväkoti, Vanha Kakskerrantie 8, Turku

Ksylitolipastillit jaetaan Syvälahden, Lausteen, Kastun, Stålarminkadun ja Vaahteramäen päivähoitoyksiköihin sekä Skolgatans daghem -päiväkotiin. Lasten huoltajat saavat lahjoituksesta infokirjeen, jossa kerrotaan tuotteesta ja suun terveydestä. Huoltajilla on mahdollisuus kieltäytyä ottamasta lahjoitusta vastaan.

Ksylitolipastilli on helppo tapa huolehtia hampaista

 – Meillä on Cloettalla iso tavoite. Haluamme muuttaa maailman paremmaksi paikaksi yksi hymy kerrallaan. Haluamme tehdä asioita, jotka innostavat ja rohkaisevat ihmisiä hymyilemään enemmän. Toivomme, että lahjoituksestamme on iloa lasten arjessa, kertoo Cloetta Suomi Oy:n ksylitolitiedottaja Milla Vihanto.

Tutkimuksissa todistetut ksylitolin hammasystävälliset vaikutukset tulevat tasapuolisesti kaikkien lasten saataville, kun happohyökkäykset katkaistaan pastilleilla päivähoitopäivien aikana.

– Usein lapset syövät päivittäin kolme ateriaa päivähoidossa, aamupalan, lounaan ja välipalan. Siksi päivähoito on erittäin hyvä paikka ksylitolin säännölliseen käyttöön. Olemme kiitollisia Cloettan lahjoituksesta ja kannustamme perheitä käyttämään ksylitolituotteita myös kotona, kertoo varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.

Lisätietoja:

Vesa Kulmala
Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja, Turun kaupunki
puh.  040 142 4483
vesa.kulmala@turku.fi

Milla Vihanto
Ksylitolitiedottaja, Cloetta Suomi Oy
puh. 050 505 3114
milla.vihanto@cloetta.fi